Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko lasten kanssa kiva tehdä asioita?

Vierailija
01.05.2026 |

Sinä äiti tai isä, onko sinusta mukavaa tehdä lastesi kanssa asioita? Tarkoitan hieman erityisempiä juttuja kuin ihan pakolliset arkitoiminnot. Vaikka käydä vapputorilla, kansallispuistossa, teatterissa tai laskettelemassa. Tai jotain monelle varsin tavallista, mutta joillekin harvinaista, kuten leipoa, lenkkeillä tai askarrella.


Minulle (äidille) nämä ovat aina olleet erityisen tärkeitä asioita, joita haluan tehdä. Varsinkin helpot, arjessa tehtävät asiat ovat olleet mieleen, mutta itselleni on ollut tärkeää myös tehdä jotain hieman spesiaalia ja vaivaa vaativaa lasten kanssa. Ihan aina ei ole kaikki mennyt putkeen, kun lapsi on väsähtänyt tai museo on ollut tylsä tai taikina tahmea, mutta näillekin tilanteille on naurettu monta kertaa jälkeenpäin.


Mieheni taas ei yhtään nauti tällaisista asioista, eikä niihin yleensä osallistu. Myös somessa usein sanotaan, että ihmiset esittävät ja uupuvat, kun tekevät asioita lasten kanssa. Ainakaan itselleni tämä ei ole esitystä, vaan juuri siitä hauskaa vastapainoa työelämälle ja panostusta elämäni tärkeimpiin asioihin. 

Onko muiden mielestä omien lasten kanssa puuhailu usein hauskaa, vai ihan kauheaa ja stressaavaa? 

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä kivaa. Joskus rasittavaa, kun asiat menee vihkoon. Lapset on nyt jo isoja, niin yleensä kaikki sujuu.

Vierailija
2/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu ihan lapsen luonteesta, minkälaimen hän on. Fiksun ja rauhallisen lapsen kanssa on kivaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP kuulostaa rasittavalta.

Vierailija
4/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, tykkäsin kovasti. Ihan perus-asioinneista yhteisiin reissuihin. Tykkään edelleen, nyt kun lapsi on 17 🙂

Vierailija
5/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan lapsen luonteesta, minkälaimen hän on. Fiksun ja rauhallisen lapsen kanssa on kivaa. 

Eli tykkäät tehdä asioita sun niiden lasten kanssa, jotka on fiksuja ja rauhallisia, mutta ne sun lapsista, jotka on tyhmiä ja riehakkaita, eivät ole mukavaa seuraa?

Vierailija
6/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin aikanaan koulukiusattu ja vähäiset kaveritkin yhden käden sormilla laskettava määrä. Ketään ystävää ei ole ollut vuosikausiin. Miehen kuitenkin löysin ja tein kolme lasta. Otan takaisin sen ajan, minkä menetin. Ollaan käyty kylpylöissä, huvipuistoissa, sirkuksessa, tivolissa, uimarannalla, piknikillä. Pyöräilty satoja kilometrejä kesän aikana, käyty tapahtumissa, ulkona syömässä. Kaikkia niitä asioita, joita jäi tekemättä, kun ei ollut ystäviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan lapsen luonteesta, minkälaimen hän on. Fiksun ja rauhallisen lapsen kanssa on kivaa. 

Tämä on varmasti totta. Siskonikin taistelee (kirjaimellisesti) että selviää arjessaan yhden lapsensa kanssa edes perusasioiden hoitamisesta. Ei sitten varmasti tee mieli edes yrittää tehdä tuon lapsen kanssa mitään extraa, kun lapsi vastustaa kaikkea. Kaksi muuta heidän lastaan taas ovat aktiivisia osallistumaan kaikkeen yleensä hyvällä tuulella ja reippaasti.


Ap

Vierailija
8/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tykkään tehdä, mutta toisaalta en koe sitä levoksi tai palauttavaksi. Esim. kun vien lapset mökille, niin on mukavaa mutta toisaalta kuormittavaa. Olen tavallaan vähän kade miehelle, joka tekee paljon vähemmän tällaista. Jonkin verran joo, mutta minä enemmän. 

 

Lapset ovat jo koululaisia, joten heitä ei tarvi hoitaa, mutta kaikki miettiminen, sosiaalisuus, organisointi yms. ottaa koville, vaikka heidän seurastaan ja tekemisestä sinänsä nauttisi. Olen aika erakko pohjimmiltani, niin perhe-elämä on tällainen pitkä ja suloinen ponnistus epämukavuusalueella :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääasiassa kivaa, etenkin jos pääsee viettämään laatuaikaa yhden lapsen kanssa kerrallaan. Esikoisen (4,5) kanssa tykätään käydä teatterissa ja se on meidän oma juttu. Samoin hän tykkää osallistua ruuanlaittoon ja leipomiseen ja kyllä ihan aidosti nautin siitä. Mutta, kun mukana on tuo 2-vuotias, niin siitä ei samalla tavalla nauti, koska homma menee helposti sekoiluksi. Yksin 2-vuotiaan kanssa taas on paljon helpompaa, kun hänen ei tarvitse hakea huomiota ja voi kävellä rauhalliseen tahtiin. Mutta käydään silti eri kokoonpanoilla eri jutuissa. Lähtö on yleensä pahin stressin aihe.

Vierailija
10/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ja se on kiihottavaakin. 9-vuotias tyttö on paras.

T. Ahmed Irakista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätä on mahdotonta kuvailla sanoilla, mutta joskus rasittavan työviikon jälkeen lasten kanssa puuhailu vie ajatukset muualle ja rentoutuu. Täsmälleen samanlaisen viikon jälkeen joskus lasten kanssa puuhailu ahdistaa, kun ei vaan pysty rentoutumaan. 😃

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän yksi