Rakastatko vaikeaa ihmistä?
Miesystäväni on välillä melko hankala. Olen kuitenkin hyvin kiintynyt häneen.
Adhd on synnynnäistä ja sillä mennään. Hän hoitaa kuitenkin itsensä parhaan kykynsä mukaan.
Yli 50-vuotiaana asioita ei ota niin vakavasti. Tavallaan uusi nuoruus menossa.
Eli ainakin omasta puolestani voin sanoa, että rakastan ja pystyn rakastamaan.
Kommentit (22)
Kyllä. Narsistista, sitoutumiskammoista, sadistista ja epäluotettavaa. En sentään ole - enkä koskaan tule olemaan - hänen kanssaan suhteessa. Mutta ikävöin ja rakastan syvästi 💔
En, minusta ei olisi siihen. Rakkaus loppuisi. Oma mieheni on tosi helppo ja hänen kanssaan on ihana elämä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
En, minusta ei olisi siihen. Rakkaus loppuisi. Oma mieheni on tosi helppo ja hänen kanssaan on ihana elämä joka päivä.
Etäältä on helpompi rakastaa.
Joo ja ei. Monet piirteet on ihania ja helppoja, ja sitten on ihan käsittämättömän vaikeita asioita. Ihmiset on mutkikkaita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Narsistista, sitoutumiskammoista, sadistista ja epäluotettavaa. En sentään ole - enkä koskaan tule olemaan - hänen kanssaan suhteessa. Mutta ikävöin ja rakastan syvästi 💔
Tuo on enemmän kuin hankala tai jopa vaikea.
Mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Narsistista, sitoutumiskammoista, sadistista ja epäluotettavaa. En sentään ole - enkä koskaan tule olemaan - hänen kanssaan suhteessa. Mutta ikävöin ja rakastan syvästi 💔
Jos on vaan lapsellinen?
Hölmöjähän te sitten olette. Kannattaa miettiä mihin elämänsä käyttää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Narsistista, sitoutumiskammoista, sadistista ja epäluotettavaa. En sentään ole - enkä koskaan tule olemaan - hänen kanssaan suhteessa. Mutta ikävöin ja rakastan syvästi 💔
Tuo on enemmän kuin hankala tai jopa vaikea.
Mahdoton.
Tiedän. Siksi on pysyttävä etäällä. Menin kertaalleen jo täysin paskaksi. Kaiken vihan, inhon ja vtutuksen jälkeen rakastan häntä silti yhä. En jaksa valehdella asiasta (itselleni).
Itelleni helppous olla yhdessä ja toimia yhdessä on merkki heti alussa yhteensopivuudesta. Jos taas sitä ei ole, en tuhlaa aikaani ja energiaani. Maailmassa on tarpeeksi muita vaikeuksia, joten en halua että kumppanikin on työmaa.
Vierailija kirjoitti:
Hölmöjähän te sitten olette. Kannattaa miettiä mihin elämänsä käyttää..
En minä häneen elämääni kuluta, otsikossa kysyttiin että rakastanko. Minä rakastan - kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Narsistista, sitoutumiskammoista, sadistista ja epäluotettavaa. En sentään ole - enkä koskaan tule olemaan - hänen kanssaan suhteessa. Mutta ikävöin ja rakastan syvästi 💔
Jos on vaan lapsellinen?
Tuskin, yli kuusikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
En, minusta ei olisi siihen. Rakkaus loppuisi. Oma mieheni on tosi helppo ja hänen kanssaan on ihana elämä joka päivä.
Minä ap en tule koskaan asumaan rakkaani kanssa yhdessä. Siitä ei tulisi mitään.
Suhteemme on tarkemmin määrittelemätön, se vain on. Ilo irti.
Nuorempana hänellä on mennyt nykyistä lujempaa. Silloin emme olisi päässeet alkua pidemmälle. Nyt kaikki on kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Narsistista, sitoutumiskammoista, sadistista ja epäluotettavaa. En sentään ole - enkä koskaan tule olemaan - hänen kanssaan suhteessa. Mutta ikävöin ja rakastan syvästi 💔
Jos on vaan lapsellinen?
Tuskin, yli kuusikymppisenä.
Eihän ikä estä sitä.
Joo, vanhempiani. Raskaita, mutta rakkaita kaikesta huolimatta. Kuolemansa tulevat olemaan helpotusta, vaikka suren ja ikävöin.
En ryhdy alunperinkään läheisiin tekemisiin vaikeiden ihmisten kanssa. Minulla ei riitä siihen energiaa enkä halua kuluttaa elämääni jonkun ihmisen oikkuja kestäen.
mikäs ongelma itselläsi? viisi vuotta täynnä ja nukkekoti romahti?
miehet on hankalia; "levitin alapään auki mut tyrkkäsi toiseen!"
Vierailija kirjoitti:
mikäs ongelma itselläsi? viisi vuotta täynnä ja nukkekoti romahti?
????
Up