Valmentaako lukio oikeasti korkeakouluun?
Jotekin näin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tuntuu, että suomalainen lukio ei valmentanut tähän oikein mitenkään. Lukiossa ei opetettu tieteellistä kirjoittamista eikä tieteellistä ajattelua, kaikki opiskelu lukiossa oli täysin ohjattua ilman mitään ns. akateemista vapautta, A-englanti valmenna englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden lukemiseen. Lukio tuntuu olevan jokin peruskoulu 2.0. Lisäksi vielä liikuntaa, kuvataidetta ja musiikkia on viisi pakollista kurssia, joiden olemassaolo pakollisena toisella asteella on kyseenalaista, ja ruotsin kielen opiskelu on vitsi ainakin b-tasolla.
Toisaalta IB-lukio vaikuttaa olevan aivan loistava vaihtoehto. IB-lukiossa opiskellaan englanniksi, ja opiskelu keskittyy kuuteen valittuun aineeseen, josta yhdestä kirjoitetaan noin 4000 sanan extended essay, joka on kuin pieni tutkielma, jossa päästään oppimaan tieteellisestä kirjoittamisesta ja tutkimuksen teosta.
Omalta osaltani virhe on jo tehty (suomalainen peruskoulu ja lukio), mutta omat lapseni tulevat kyllä olemaan IB-oppilaita peruskoulusta lukioon.
Kommentit (23)
Lukiosta on tullut ideologinen kasvattamo.
IB-lukioiden suosio näyttää olevan laskussa. Liittyy oletettavasti siihen, että suomalaisilla papereilla on nykyään helppoa päästä muualle ja vastaavasti IB-papereilla hankalampi päästä suomalaisiin korkeakouluihin.
Hyvin erikoista, että lukiolainen miettii, mihin lukioon pistäisi omat lapsensa. Yleensä siinä iässä on aika vahva näkemys nuorten autonomiasta. Ensimmäisen opintovuosrn jälkeen ehdit myös hyvin vaihtaa itse IB-linjalle, joten virheen korjaamiseksi ei tarvitse odotella niitä lapsia, joita et välttämättä koskaan saa.
Niinhän lukio onkin "peruskoulua syventävä", yleissivistävä koulutus. En ole koskaan kuullut, että joku edes ajattelisi sen valmentavan yliopistoon. Osa menee sen jälkeen amk:iin, osa yliopistoon ja osa jopa amikseen, joten en ymmärrä miksi sen pitäisikään olla juuri yliopistoon valmistava koulu.
Amiksesta voi hakea suoraan Aaltoon ja valmistua DI:ksi
Omani on luonnontiedelinjalla, kirjoittivat mm. tutkielman lähteineen.
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi hakea suoraan Aaltoon ja valmistua DI:ksi
Ja moni skippaa lukion täysin
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi hakea suoraan Aaltoon ja valmistua DI:ksi
Niin 👔
Riippuu koulusta. Jenkeissä on monissa highschooleissa melko suora putki huippuyliopistoihin. Toki se sitten maksaa luokkaa 200k$ käydä tuo koulu, eikä sinne edes kovin helpolla pääse.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu koulusta. Jenkeissä on monissa highschooleissa melko suora putki huippuyliopistoihin. Toki se sitten maksaa luokkaa 200k$ käydä tuo koulu, eikä sinne edes kovin helpolla pääse.
Kirjastosta voi lainata samat kirjat
Minä tulen elämään rikkaana, jos kuolen viimeisenä. En etsi enää uutta miestä, koska olen lähes 7-kymppinen ja nuori DI-mies on joka tapauksessa myös parhaat vuotensa minulle antanut, koska hän oli 24-vuotias teekkari juuri valmistumassa, kun otin hänet. Ei kannata aina olla niin katkera ja kyyninen.
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta voi hakea suoraan Aaltoon ja valmistua DI:ksi
Tukeva DI antaa turvaa maailman tuulissa, aina on paksu lompakko ostamassa lohtupullat
Aloituksessa mainittiin "korkeakoulu" erittelemättä amk:ta ja yliopistoa. AMK:hon se valmensi oikein hyvin, yliopistosta ei ole kokemusta.
Noin muuten muistuttaisin aloittajaa, ettei hän voi opiskella lastensa puolesta. Näin, vaikka monella vanhemmalla on kova luotto omien lastensa älykkyyteen ja ahkeruuteen.
Vaatimustason puolesta kyllä. Rima ei nouse ensimmäisenä vuonna yliopistossa kovinkaan paljoa ainakaan luonnontieteissä.
Opetan lukiolaisille tieteellisen kirjoittamisen periaatteita, viittaamistekniikkaa jne.
Käymme myös syventävillä koulukohtaisilla opintojaksoilla asioita, jotka tulevat eteen sitten yliopisto-opinnoissa.
Eli riippuu lukiosta.
Yksi lapsistani meni AMK:hon. Valittaa, että oli väärä valinta. Lukiossa vaadittiin paljon enemmän töitä kuin AMK:ssa, jota haukkuu ihan pellekouluksi helsinkiläiseen parempaan lukioon verrattuna. Tekee kyllä tutkinnon sieltä, ei ole paljoa jäljellä ja menee sitten yliopistoon.
No ihan riittävästi valmentaa. Ei ole aikanaan itsellä, eikä kahdella nyt yliopistossa opiskelevalla lapsella, ollut ainakaan mitään vaikeuksia lukion pohjalta opiskella yliopistossa. Kyllä ne asiat mitä yliopistossa pitää oppia, oppii siellä. Jos ei opi, ehkä älykkyysosamäärä tai jokin luonteenpiirre esim. sinnikkyyden puute ei oikein sovi korkeakouluopintoihin.
Ehdottaako ap, että Suomeen pitäisi tulla joku välikoulu vielä lukion ja yliopiston väliin? Amerikkalaistyylinen college?
Tottakai valmentaa. Antaa yleissivistävää pohjaa, kuten muutkin toisen asteen opinnot nykyään.
Siksi sinä olet yliopistossa, että opit tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisen tutkimuksen perusteita ja menetelmiä sekä kriittistä lukemista ja ajattelua.
Mitä kuvittelit siellä tehtävän? Perusopinnot nimenomaan valmentaa sitten siihen yliopistotyöhön, jonka huippu on tutkijan työ ja ura.
Siihen pääset käsiksi pikkuhiljaa tehtyäsi ensin kandin, sitten maisterin paperit ja hyvällä tuurilla päästyäsi tutkimusryhmään töihin.
Ja miten siihen sitten pääsee töihin? Olemalla alallaan erinomainen ja osoittamalla aktiivisesti kiinnostusta ja halua tutkimustyöhön.
Kai tiedät, että sitä tehdään pätkätöinä apurahalla? Proffien budjetti sisältyy yliopiston budjettiin, mutta jokaisen tutkimusavustajan ja tohtorikoulutettavan duuni rahoitetaan ulkopuolisella apurahalla.
Ihan kiinni siitä lukiosta. Vuosaaressa opetellaan aakkosia ja lukemaan, jossain Pohjamaalla kirjoitetaan esseitä, opetellaan kielioppisäännöt ja lähteiden merkitys. Toisaalta vähän joka tiedekunnassa on omanlaisensa käytänteet, ei niitä ole tarkoitustaan lukiossa käydä läpi. AMK-päättötyön tekee kuka tahansa fiksu 16v samantien, siinä riittää peruskoulupohja.
Tieteellinen ajattelu on se, mitä varten menet yliopistoon, ei lukiossa ole tarkoituskaan siihen valmentaa.
Eipä juuri ainakaan enää. Joskus ennen on valmentanut.