Lue keskustelun säännöt.
Kylään meno "kahta kättä heilutellen"eli viettekö aina jonkun tuliaisen kun kylään menette? Minä vien ja tästä oltu jopa hämillään
Kommentit (16)
En mene kylään käsiä heilutellen. Heiluttelen jalkoja, kaikkia kolmea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina viedään.
Vaikka menisimme vain arki iltana syömään ihan kotiruokaa viemme vähintään kukat.
Paremmalle dinnerille sitten pullo hyvää viiniä.
Sitten on muutamia kokoontumisia vuosikymmenestä toiseen johon viedään vähän isompi tuliaispaketti - esimerkkinä vaikka rapujuhlat kaverin mökillä - viemisinä viiniä, delituotteita ja joku käyttökelpoinen lahja (esim rapuveitset, erikoinen viinicooleri, puutarhahullulle nimikoidut hanskat tai istutuslapio, hauskat käsipyyhkeet, kynttilät ja servetit toimii aina jne)
Dinnerille 🤭
Aina vien. Kotoa opittu tapa.
Vien syötävää, juotavaa tai kukkia. En mitään tavaraa.
Että ei olisi tarvinnut mitään tuoda.
Ei kai tuon sanominen nyt vielä hämillään oloa ole?!
Jos kyseessä on lähellä asuva ystävä jonka luona käyn useamman kerran viikossa niin en vie ellei hänellä ole syntymäpäivää. Johan hänkin ihmettelisi miksi keskellä tavallista arkipäivää raahaan sinne kukkapuskaa ja viinipulloa !:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, joku pullo vaikka kuohari. Ei mitään tavaraa.
Niin. Onhan täällä paljon ulkomailta tulleita, että ehkä tuo "dinner" on ihan käypä sana nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nokun sitten pitää itsekin ostaa toisille niin kauhistuvat.
Harvemmin käyn sellaisissa paikoissa, että jotain veisin. Siis kaikki on niin läheisiä ihmisiä, että kyläillään puolin ja toisin niin paljon, että olisi hassua aina jotain viedä.
Mutta jos nyt vaikka menisin jollekin harvemmin nähdylle sukulaiselle kylään niin tottakai veisin. Minusta kuuluu hyviin tapoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun hyvä ystävä asuu samassa talossa,viereisessä rapussa.
Usein töiden jälkeen käymme toistemme luona kahvilla ja juttelemme.
Saatamme tulla vaikka pyjamassa tai kylpytakissa kun talot yhdistää kellarikäytävä.
Emme vie tuliaisia ellei ole ystävänpäivä,nimipäivä yms juhlapäivä.
Dinnerille 🤭
Anteeksi kauheasti. Siis päivälliselle/illalliselle.
Tosin silloin pöydässä yleensä puhutaan 3-4 eri kieltä eri kokoonpanoissa, suomen lisäksi ruotsia, englantia, italiaa, ranskaa ja espanjaa joten kukaan ei meillä ihmettele dinneri sanaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvemmin käyn sellaisissa paikoissa, että jotain veisin. Siis kaikki on niin läheisiä ihmisiä, että kyläillään puolin ja toisin niin paljon, että olisi hassua aina jotain viedä.
Mutta jos nyt vaikka menisin jollekin harvemmin nähdylle sukulaiselle kylään niin tottakai veisin. Minusta kuuluu hyviin tapoihin.
Meillä omat lapsetkin perhrineen tuovat jotain pientä tullessaan. Kiittävät vanhempia jotka panevat parastaan pöytään. Vaikka sitten jälkiruuan tai kukkapuskan.
Vierailija kirjoitti:
Aina viedään.
Vaikka menisimme vain arki iltana syömään ihan kotiruokaa viemme vähintään kukat.
Paremmalle dinnerille sitten pullo hyvää viiniä.
Sitten on muutamia kokoontumisia vuosikymmenestä toiseen johon viedään vähän isompi tuliaispaketti - esimerkkinä vaikka rapujuhlat kaverin mökillä - viemisinä viiniä, delituotteita ja joku käyttökelpoinen lahja (esim rapuveitset, erikoinen viinicooleri, puutarhahullulle nimikoidut hanskat tai istutuslapio, hauskat käsipyyhkeet, kynttilät ja servetit toimii aina jne)
Hauskat käsipyyhkeet, kynttilät ja servetit ovat just sellaisia tuomisia, että meille saa tulle mieluummin tyhjin käsin: pyyhkeitä meillä on aivan tarpeeksi omasta takaa, kynttilöitä ei lemmikkieläinten takia polteta koskaan ja servettejä tarvitaan ehkä kerran tai pari vuodessa (no, anoppi ilahtuu, kun annetaan kynttilät eteenpäin).
Ja alkuperäiseen kysymykseen: jos menen sisarusten tai vanhempien luo kahville, niin en vie mitään, ellei ole syntymäpäivä tai muu juhlatilanne, mutta jos syömään kutsutaan, niin sinne sitten mukaan viinipullo ja/tai erikoiskahvia ja/tai laadukasta suklaata, sen mukaan, mistä tiedän kenellekin olevan iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaveriperhe asuu niin Jumalan selän takana (eivätkä ikinä tule vastavuoroisesti kylään) että joudun julkisilla kulkemisen jälkeen KÄVELEMÄÄN vielä yli 1 km matkan niin en todella vie sinne ikinä mitään tuliaisia, kutsuvat jatkuvasti kylään muutenkin milloin mihinkin puutarhan katseluun.
Toinen kaveriperhe asuu kaupan vieressä, sinne mennessä ostan kaupasta aina esim. jätskipaketin, pullapitkon tms.
Jos meille tulee joku, en odota että tuo mitään. On lähinnä kiusallista jos ostan tarjottavat ja vieras tuo omansa ja syö vain ne omansa ettei vaivaa isäntiä.
Jos menen kylään, yleensä saan korjattavaksi jonkun tietokoneongelman tai painavan huonekalun raahattavaksi. Toivon että tehty työ kelpaa tuliaiseksi.
Aina viedään.
Vaikka menisimme vain arki iltana syömään ihan kotiruokaa viemme vähintään kukat.
Paremmalle dinnerille sitten pullo hyvää viiniä.
Sitten on muutamia kokoontumisia vuosikymmenestä toiseen johon viedään vähän isompi tuliaispaketti - esimerkkinä vaikka rapujuhlat kaverin mökillä - viemisinä viiniä, delituotteita ja joku käyttökelpoinen lahja (esim rapuveitset, erikoinen viinicooleri, puutarhahullulle nimikoidut hanskat tai istutuslapio, hauskat käsipyyhkeet, kynttilät ja servetit toimii aina jne)