Mieheni mielestä kaikki tämä on "vain feikkiä"

nimim. saman läpi elänyt.

Rahat lopussa, peliongelmainen, toinen nainen, irtisanottu töistä tai hautoo itsemurhaa.

Minäkin olen saman läpi käynyt. Mies ei koskaan valittanut, mutta yhtäkkiä kertoikin, että on jo viisi vuotta kärsinyt. Kiva kun kerroit mullekin...



Pääsin yli erosta samasta syystä: en tee mitään miehellä tai avioliitolla, joka ei ole rehellinen. Feikki on perseestä.

Kun koitan kysyä nätisti, ei vastaa mitään, jos kysyn vähän suoremmin, niin vastaa vain että "älä kysy, et halua tietää, en tule koskaan kertomaan sitä sinulle". Tuntuu tosi tosi tosi pahalta. Lasten kanssa on ihan mukavasti ja muutenkin arki ja perhe-elämä rullaa ihan normaalisti.

suremaan, jos miehesi mielestä on niin, niin sitten se on niin. Onneksesi sait tietää nyt, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Haluaako miehesi eron? Mihin hän ei ole tyytyväinen?

Vai onko hän kenties tullut hulluksi ts. mikä on feikkiä?

Kiva kuspää

et voi pakottaa häntä kertomaan. Ja tuohan vain todistaa, että kaikki todellakin on feikkiä: ei viitsitä edes olla rehellisiä ja suoria.



Sori, en osaa auttaa.

Tuntuu kamalalta huomata että lähes 15 vuoden jälkeen mies ei uskalla/voi/halua puhua tunteistaan rehellisesti.

jos alat kiihtyvällä tahdilla kuulemaan, mitä kaikkea sinä teet väärin, on satavarmasti kyseessä toinen nainen.



4

Samaahan naiset täällä valittavat koko ajan: ukko on tylsä, seksi ei enää kiinnosta, pelkkää kodin ja lasten työn välistä Bermudan komiota koko elämä, ukkokin on lihonut ja tyhmä, täytyisi tapahtua JOTAIN. Tarvitsen ROMANTIIKKAA, MUUTOSTA.

Joko hän ei rakasta sinua/rakastaa jotain toista, muttei kenties edes aio tehdä asialle mitään, pettää tai jättää tms. Tai ehkä toinenkin on varattu.

Tai sitten hänellä on jotain pimeitä psykoottisia ajatuksia päässä, mäkin tapasin kerran erään jonka mielestä kaikki oli vain näytelmää, joka oli järjestetty häntä varten. Tiukkasi olenko minäkin näyttelijä ja juonessa mukana..



Ehkä voit kiristää miestä sanomalla, että jos hän ei kerro, päättelet että hän on tuollainen kertomani sairas/vainoharhainen henkilö. Ehkä hän tajuaa, ettei halua pelotella sinua, jos asia onkin jotain harmittomampaa?

se siis tyytymätön koko elämäänsä? Tokihan silloin sinun onnellisuutesi näyttää hänestä feikiltä, jos itse on masentunut tms. Siis mihin kysymykseen oli vastaus ettei tule koskaan kertomaan sitä sinulle?

mies ilmoitti lähtevänsä elämästä, jossa minä olin pitänyt kulisseja pystyssä, wtf minä elin mielestäni normaalia perhe-elämää iloineen ja suruineen, ei kukaan ruusutarhaa luvannutkaan.

se siis tyytymätön koko elämäänsä? Tokihan silloin sinun onnellisuutesi näyttää hänestä feikiltä, jos itse on masentunut tms. Siis mihin kysymykseen oli vastaus ettei tule koskaan kertomaan sitä sinulle?

Tavallaan toivon ja uskon että tämä on se oikea syy. Hän ei kestä nähdä sitä että minä ja lapset nautimme elämästä, siitä samasta jota hänkin elää, mutta ei vain osaa siitä nauttia. Hän on joskus sanonut että hän ei osaa nauttia arjesta lainkaan.

Mies oli tänään koko päivän todella huonotuulinen eikä puhunut mitään ja kun illalla kysyin , mikä mieltä painaa, mikä harmittaa niin paljon, oli vastaus siis se että "en kerro sitä sinulle ikinä".

meillä isä jätti äidin kolmentoista avioliitto vuoden jälkeen pärjäämään yksin neljän lapsen kanssa. nuorin meistä lapsista oli tuolloin 8 kuinen. nyt kolme vuotta myöhemmin isä uusissa naimisissa 23 vuotiaan naisen (vanhimmalla lapsella ja "äitipuolella" ikäeroa 4 kk) naisen kanssa ja elämä on yhtä juhlaa.

kun ei kuulemman mikään tuntunu missään ni oli pakko lähteä.

kun lapset olivat vielä pieniä. Hän pilkkasi omaa ydinperhekuviotaan. Mies jätti vaimon ja lapset ja siirtyi uuteen suhteeseen, johon kuuluivat myös uuden naisen lapset. Mies tapasi omia lapsiaan hyvin harvoin, mutta eli perhe-elämää uudessa suhteessa. Naisen voi vaihtaa - näköjään lapsetkin. Äidin sydän särkyi enemmän lasten kuin itsensä vuoksi.

Voiko mies tulla järkiinsä? Kaikki kuitenkin ihan oikeasti on hyvin. Vai sekö se onkin se ongelma? Pitääkö kriisejä rakentaa jos elämä on helppoa?

Kuinkahan monet tuhannet naiset ovat samalla tavalla erottaneet miehensä ja lasten isän pois perheestään. Mies pannaan yksin matkoihinsa ja maksamaan elatusapuja seuraavat 18 vuotta.

Ihan järkyttävää kuultavaa kun olen ajatellut että nyt meillä on kaikki hyvin ja kunnossa, terveet lapset, kaunis koti, mukavat ammatit. Hänestä minä elän kuplassa ja kaikki on vain kulissia. En tajua, en ymmärrä, itkettää ja surettaa vaan.

Ovatko miehesi olemus ja käytös muuttuneet hiljattain vai onko miehesi aina ollut sellainen kuin kuvailit? Onko miehen perusmieliala, energiataso ja jokapäiväinen jaksaminen muuttunut huonompaan suuntaan? Onko univaikeuksia, levottomuutta, haluttomuutta, päättämättömyyttä, jaksamattomuutta ja aloitekyvyttömyyttä? Koskeeko miehen pessimistinen ja innoton asenne vain kotiarkea ja perhettä vai eikö hän jaksa innostua enää mistään muustakaan omassa elämässään? Onko sinulla sellainen tunne, ettei mies saisi arjen perusaskareita lainkaan hoidettua, mikäli sinä et olisi auttamassa? Jos väsymys ja synkkyys ovat ilmaantuneet kuvioihin muutoksena ja jos tämä voimattomuus ja innottomuus nyt vaikuttaa pysyvältä, kaikkiin elämänalueisiin vaikuttavalta jutulta, saattaa miehesi olla masentunut ja tarvitsee tällöin mielenterveyspalveluiden tukea.

Mikäli masennusta ei ole syytä epäillä, on miehesi käytös vähän kummallista ja epäreilua. Mielestäni terveeltä aikuiselta ihmiseltä on itsekeskeistä ja vittumaista kyräilemällä ja urputtamalla tehdä toisen (ja koko perheen) olo kurjaksi ja sitten kieltäytyä kertomasta, mikä vaivaa ja miten olo voisi helpottua.

Tsemppiä kuitenkin sulle ap!

masentunuthan ei kykene saamaan mielihyvää mistään, ja toisten iloitseminen ja hyväntuulisuus saattaa suorastaan ärsyttää.