Kuuluuko sanoa, jos lahjaksi saatu vauvanvaate on liian pieni?

ellei lahjan antaja mainitsisi että tämän voi vaihtaa, jos on väärää kokoa. Myisin/antaisin vaikka eteenpäin jollekin jos en voisi itse käyttää.

Mä en taitaisi kehdata sanoa ja siten nolata antajaa.

Ok. Näin vähän ajattelin että voisi tulevaisuudessa tehdä.

Entä jos lahjan antaja rupeaa kyselemään, että kait se on sopivan kokoinen? Näin monet ovat kyselleet, ja onneksi nämä kysyjät ovat ostaneet varmuuden vuoksi isompaa kokoa, joten on ollut sopivia. Voisikohan sanoa vaikka että taitaa olla vähän isommat meillä nyt käytössä, mutta tämä näyttää sen verran isolta mitoitukselta, että eiköhän se mahdu tjsp.

Olen vain vakuutellut, että hyvä kun on nyt sopiva, jos näyttää siltä että vieraatkin alkavat epäillä kokoa. Eri asia, jos tiedän vaihdon sujuvan helposti, mutta jos vieraat tulevat pitkän matkan päästä, niin en todellakaan ole sanonut mitään.

Jos töksäytit asian noin, että laitetaan odottamaan toista niin olisi ollut parempi että olet hiljaa. Asian olisi voinut sanoa jotenkin tyyliin "voi että, poika on kyllä kasvanut jo niin kovasti että käy nopeasti pieneksi. Voisikohan sen vaikka vaihtaa suurempaan?" Kaikki ymmärtävät tuon, enkä itse ainakaan pahastuisi.

vaan yrittänyt lähinnä kepeästi, että äkkiä vaan otetaan tää käyttöön, niin ehditään pitää ennen kuin jää pieneksi. Siis näin, jos antaja itse epäilee kokoa.



Mutta meille ei ole kyllä noin ylipientä tuotukaan. Meidän lapset on kaikki oleet aika pieniä vauvana. Yllättävää kyllä, siitä huolimatta ovat saaneet liian pieniä vaatteita lahjaksi, joita on sitten ehditty käyttää 0 - 1 kertaa.



Ja sit lahjaksi on tullut myös paksuja vaatteita kesäksi, jotka jää sitten käyttämättä. Tai sortsipukua, joka on annettu kesällä, mutta on sopiva vasta joskus tammikuussa. Vaan kun lapsia on jo kolme, niin kaikki vaatteet on jossain vaiheessa tulleet käyttöön. Mutta vieläkin tuolla varastoissa on hyvin niukalla käytöllä olleita, etenkin noissa pikkuvauvojen vaatteissa, kun niistä kasvaa niin nopeasti ohi. Niistä sitten riittää hyväkuntoista annettavaa serkulle, joka pian saa esikoisensa.

Ei ne vieraat käy urkkimassa minkä kokoisia ne vauvan vaatteet on. Katsot vaatetta vain silmämääräisesti, että tää näyttää juuri sopivalta, kiva että saadaan heti käyttöön.

Mä en taitaisi kehdata sanoa ja siten nolata antajaa.

Ok. Näin vähän ajattelin että voisi tulevaisuudessa tehdä. Entä jos lahjan antaja rupeaa kyselemään, että kait se on sopivan kokoinen? Näin monet ovat kyselleet, ja onneksi nämä kysyjät ovat ostaneet varmuuden vuoksi isompaa kokoa, joten on ollut sopivia. Voisikohan sanoa vaikka että taitaa olla vähän isommat meillä nyt käytössä, mutta tämä näyttää sen verran isolta mitoitukselta, että eiköhän se mahdu tjsp.

Jos töksäytit asian noin, että laitetaan odottamaan toista niin olisi ollut parempi että olet hiljaa. Asian olisi voinut sanoa jotenkin tyyliin "voi että, poika on kyllä kasvanut jo niin kovasti että käy nopeasti pieneksi. Voisikohan sen vaikka vaihtaa suurempaan?" Kaikki ymmärtävät tuon, enkä itse ainakaan pahastuisi.

Joo, tuota voisikin varmaan käyttää sitten jos näyttää sellaiselta vaattelta, että harmittaa kovasti ettei sitä ehdi käyttää. Esim. joku kevythaalari. Sellaisen saimme tosi söpön ja oli onneksi ihan passelia kokoa ja ollut paljon käytössä. Ja siis tietty vaan jos on sen verta lähellä asuvia kavereita ja tarpeeksi hyviä tuttuja.

Mutta varmaan jostain perus-bodystä sanomme vastaisuudessa pienen valkoisen valheen, että on juuri sopiva, niin kaikilla on parempi mieli. :)

-AP

Kehuisin vaan, että oi, onpas hieno ja suloinen vaate.



Olen kyllä itsekin ihmetellyt joitain vaatelahjoja. Kesävauvalle annetaan seuraavana talvena sopivia kesävaatteita yms. Etenkin mua ihmetyttää äiti-ihmisiltä saadut epäkäytännölliset vaatteet, esim. vaivalloinen pukeminen, epäkätevä kiinnitysmekanismi, omituinen saumaratkaisu, joka tuntuu painavan vauvan selkää tms..



Pitäkää mulkerona, mutta en suoraan sanottuna arvosta joitain yksittäisiä kirpputorirytkyjä "lahjana". (Eri asia, jos annetaan kassillinen ylimääräisiä riepuja, joihin ei tarvitse suhtautua siten, että antaja on todella ajatellut juuri meidän vauvaamme.)



Mutta ajatus on tietysti tärkein. Muut kuin mukavat ajatukset pidän sisälläni.

Oli sitten ilmeisesti täysin mahdotonta kiittää lahjasta, joka varmaan annettin hyvällä tarkoituksella ja iloisesti, ja sitten laittaa se kaappiin odottamaan seuraavaa vauvaa.

Mutta ei, kun pitää olla "suora" ja "rehellinen" eikä "hienostella"!

Jos saa lahjan joka on jollakin lailla epäsopiva, sen voi viedä divariin/ kirppikselle/ antaa eteenpäin. Lahjan antajaa ei tarvitse nolata.

esim. viimeksi kokoja 92/98 käyttävälle kaksi paitaa jotka mummi oli ostanut kai kirppikseltä.



Paidat olivat kokoja 80 ja 128/134 :).



Kiittelin vaan, voihan sitä pienempää kokeilla jos kerran mahtuisi, ja isompaa säästellä tai jotain...