Millainen aviomies pojastasi sitten aikanaan tulee? mitä veikkaat?
Kommentit (12)
En osaa yhtään sanoa. Uskollinen rakkaalleen, jos rakastuu, kuvittelisin. Voimakas oikeudentaju, mutta ehkä liiankin vaativa. Anteeksi ei anna, jos tulee loukatuksi.
Perfektionisti, omiin asioihinsa uppoutuva. Materialisti, joka hankkii autot ja talot vimpan päälle, saattaa marista ja nipottaa epäjärjestyksestä tai tuhlailusta. Haluaa, että miehellä ja vaimola on omat rahat. Kun suuttuu, menee baariin ja vetää pään täyteen tai vetäytyy jotenkin muuten.
Epäilen tosin, että taitaa jäädä poikamieheksi.
Ikää ei paljoa vielä ole, ala-asteella on.
Kotona on hyvä ilmapiiri, vanhemmat ovat tasapainoisia, arvostetaan toisiamme, kommunikointi toimii, molemmat osallistuvat kotitöihin, pojilla läheinen suhde sekä äitiin että isään, ei ole mitään pahoja ongelmia (sosiaaliset, taloudelliset, päihde jne) jotka vaarantaisivat lasten henkisen tasapainon. Sen näkee jo nyt, että ovat empaattisia luonteita, mikä on hyvä lähtökohta. Hyvät eväät annetaan, mutta eihän sitä ikinä tiedä mitä kukin omalla elämällään tekee. Jos yhtään samanlainen tulee kuin isästään, niin tosi hyvä aviomies :)
Kolme lasta joista vanhin on poika 10v. Olemme laittaneet paljon aikaa lasten kasvatukseen ja heillä onkin hyvät tavat. Poika on vastuuntuntoinen ja osaa huomioida kanssaihmiset. On huolehtiva pikkusiskoilleen ja hoitaa koulunsa hyvin. Kavereita on ja yksi rakas harrastus.
toinen on jo 16 ja toinen 18. Ehkä eniten periytyy kodin malli, joka tarkoittaa silloin ainakin tasa-arvoa. Ei ole perinteisiä "miesten ja naisten" rooleja ja töitä. Lisäksi aika hallitsevaa talossamme on leikkimieli ja lapset ensin -ajattelu.
Luulisin, että isompi on säntillinen ja urheilullinen, materialistisempi. Nuorempi sydämellinen ja vähän palvovampikin puolisoaan kohtaan, mutta ei kovin käytännöllinen. Kummallakin korkeat eettiset arvot, olemme aina keskustelleet paljon.
Luulsin, että kilttejä miehiä, jotka eivät takerru lapsuuskotiinsa.
isänsä, joka jätti meidät kun poika oli 2 kk.
ihana, auttavainen,reipas, sosiaalinen, en keksi mitään negatiivista hänestä. Ja tytöt tykkäävät jo nyt, vaikka ei ole kymmentä vielä täyttänyt.
Mutta alku on ainakin hyvä, uskoisin. Isän kanssa nimittäin imuroivat usein, täyttävät ja tyhjentävät tiskikonetta, käyvät ruokakaupassa, ostavat äidille kukkia ja tekevät piha- ja remonttihommia ja leikkivät sekä piirtävät... tekevät viikonloppuisin äidille aamupalan valmiiksi, kun äiti nukkuu pitempään. Ja on huolehtivainen vauvaakin kohtaan, kun isä antaa mallia, että vaihtaa vaippaa, kylvettää ja sylittelee.
Kotoa äidiltä perintönäsaatu kasvatus tuskin miellyttää ihan jokaista mammaa...
Meillä lapset on kasvatettu sukupuolesta riippumatta niin, että vaikka olisi millaisessa parisuhteessa niin kukaan ei omista ketään ja jokaisella on oikeus säilyttää oma yksilöllisyytensä.
Oletan ja toivon, että pojalleni itsestään selviä asioita on mm. se, että jos toinen vanhemmista on kotona (oli syy mikä tahansa) hänellä on arkisin päävastuu lasten ja kodin hoidosta. Samoin kuin se, että lapsia ei ole pakko tehdä ellei halua. Ikävää kun joutuu lapselleen opettamaan, että jos et lapsia halua niin kumia on käytettävä aina vaikka nainen sanoisi käyttävänsä mitä ehkäisyä koska naisella on huijaamisen valta tässä asiassa ja liian moni sitä käyttää tahtonsa saamiseksi.
Lisäksi lapsilleni olen opettanut, että jos puoliso kerrankin sanoo, että "ellet lopeta sitä tai tätä niin otan eron" niin on parasta lähteä jo siinä vaiheessa. Ketään ei parisuhteessa kiristetä ja uhkailla. Aikuinen ihminen päättää itse miten elämäänsä elää ja joko toinen ihminen sopeutuu siihen tai sitten ei eletä rinnakkain yhteistä elämää.
Kotoa lapset ovat taatusti saaneet tasa-arvoisen ja terveen parisuhteen mallin missä kukaan ei edes yritä omistaa ja hallita toista vaan eletään sitä yhteistä elämää rinnakkain hyväksyen toisen ihmisen tarpeet ja halut.
Uskon että esikoisesta tulee huolehtiva ja ylisuojelevakin, joka auttaa paljon kotitöissä. Keskimmäisestä pelkään että tulee "Al Bundy", makaa sohvalla eikä jaksa tehdä mitään plus pinna palaa hetkessä. Sellainen hän on nyt, ei auta kiristys uhkailu lahjonta tuohon jäpikkään. On räjähdysaltis. Ei hyvä heilu jollei tuo kuumakalle tuosa rauhoitu..ikää tosin vasta 8v mutta kuitenkin. Päiväkotilainen on tosi sympaattinen ja empaattinen mutta tosi kovapäinen. Auttaa kyllä ja halailee ja pussailee paljon, toivottavasti jatkuu sama meno hänen kanssaan. Että tässä nähdään kuinka samassa kodissa kasvaneet voivat olla TÄYSIN erilaisia.
toivon, että heistä tulee hyviä aviomiehiä. jo nyt opetan heitä siivoamaan, 5v vetää kanssani lakanat, imuroi ja vie roskia. 3v ja 1v siivoavat omat huoneet avullani illalla. Siitä se lähtee, oppivat, että miehet ja naiset tekee tasapuolisesti kotityöt. Meillä siis mies myös tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia tällä hetkellä enemmän kuin minä. Sen mallin uskon poikien oppivan.
Yritän opettaa pojille myös empaattisuutta. Vielä se on hukassa, mutta yritetään tehdä töitä asian kanssa. Niin, että osaavat halata sitä jolla on paha mieli ja jutella tuntestaan. Mieheni ei ole kauhean hyvä näissä, mutta on samaa mieltä, että haluaa opettaa pojillemme ne taidot.
Uskon ja toivon, että pojistatulee perhekeskeisiä aikuisia. Toivottavasti myös jollain tasolla herkkiä. Olemme myös poikien isän kanssa kovin urheilullisia, luulen, että liikunnallisuus ja terveet elämäntavat tarttuu myös poikiimme ja sitä kautta myös heidän tuleviin perheisiin.
Toivon yli kaiken, että pojat valitsevat aikuisena itselleen luonnollisen kauniit kumppanit. En kestä jos tuovat jonkun silikoni vosun meille kotiin. Me arvostamme luonnollisuutta ja aitoa kauneutta sekä myös sisäisesti aitoutta. Toivottavasti saan tämän nais maun siirtymään myös poikiimme :)
On tottunut siihen, että naisia ei tarvitse palvoa ja että nainen huolehtii itse omista asioistaan samoin kuin mies omistaan. Ei oleta saavansa palvelua kotona, mutta ei todellakaan kuvittele toista palvelevansa esim. siivoamalla tämän jälkiä. Tulee ja menee omia aikojaan, ei oleta, että puoliso soittelee perään. Ei luovu omastaan eli ei kavereista, ei harrastuksista eikä rahasta. Mukava seuramies ja kohtelias, hyvä puoliso sellaiselle, joka ei mustasukkaisena kyttää perään.
lapsia rakastava, suuttuessaan mököttää, onneksi ei usein suutu, tarvittaessa pitää puolensa, ei odota passausta, mutta ei varmasti itsekään kauheasti muista toista ilahduttaa pikku asioilla.
Ei varmasti täydellinen mies, vaatii vaimon jolla on pään sisälläkin muuta kuin hattaraa.
23v nuori mies, jonka äitiä naurattaa nuo pikku poikien äitien täydellisen aviomiehen luettelot, ehkä minäkin olisin 20v sitten kirjoittanut että täydellinen aviomies.