Järkyttävä oksentamisen pelko

Ajattelin jakaa omia kokemuksia emetofobiasta jos vaikka auttaisi muitakin :) olen kärsinyt tästä fobiasta ihan pienestä asti ja oireet pahenivat 3 vuotta sitten. En uskaltanut mennä ravintolaan, elokuviin, festareille yms, koska pelkäsin että saan noron jostain. Pelkästään kaupassa käyntikin oli haastavaa koska tarkkailin itsenäni seuraavat 48h jos oireita olisi ilmaantunut. En uskaltanut syödä ulkomaalaisia tuotteita ja jos lähdettiin reissuun jonnekin vuokra mökille pelkäsin koko ajan saavani pinnoilta noron. 

Olen tässä vuoden nyt itse tätä hoitanut ja olen huomannut että minua on parhaiten auttanut se että olen poistunut kokonaan somesta ja en ole enää missään Facebookin vertaistuki ryhmissä. Muiden pelot tästä aiheesta lisäsivät vain pelkoa ja aina tuli lisää uusia pelon aiheita mitä enemmän luin. Paniikin alkaessa minulla oli aina sama tapa käsitellä pelkoa eli juoksin ympäri kämppää, lähdin töihin yöllä (olen yrittäjä), itkin hysteerisesti, selasin tätä ryhmää ja googletin onko missään lähellä noroa.  Mieheltäni varmistelin jatkuvasti että eihän hänellä ole mitään tautia yms. Ja välillä en edes uskonut häntä vaan ajattelin että hän valehtelee.. 

Kohtaus saattoi kestää jopa vuorokauden, en syönyt,  nukkunut,  koska päässäni kuvittelin koko ajan, että olen saanut noron jostain. 

Nykyään paniikin iskiessä pakotan itseni nukkumaan tai olemaan paikallaan. Kohtaukset on koko ajan pienemmät. Myös jos saan kaupassa paniikin osaan hillitä itseni, enkä juokse pois kaupasta niinkuin ennen tein.  Ehkä sekin on auttanut että olen osannut hahmottaa mitkä ovat paniikki oireita. 

olen myös antanut pahojen ajatuksien olla enkä ole väkisin yrittänyt saada niitä pois vaan pakottanut itseni tuntemaan ne, mutta olen silti jatkanut päivää. Varsinkin syödessä oli aluksi hankalaa. Nykyään jos ajatus iskee syödessä niin pakotan itseni syömään ja huomaankin jälkeenpäin että ahdistus on hävinnyt. 

Olisi kiva kuulla muiden hyviä kokemuksia miten olette päässeet irti pakko-ajatuksista :) 

Vielä lisäyksenä kammoan vieläkin noroa ja oksentamista mutta olen päässyt edes vähän eteenpäin, että tämä fobia ei hallitse aina elämääni. Mutta kukapa norosta pitäisi tai oksentamisesta, ehkä semmoinen terve ällötys sitä kohtaan saa olla :)