1-vuotias lapsi putosi tänään portaissa!

Tuosta se alkaa, kun lapsi lähtee liikkumaan. Muksauksia tulee väistämättä. Yleensä ihan harmittomia, mustelmia voi tulla ja joskus voi tulla vekki otsaan. Harvoin mitään aivotärähdystä vakavampaa. Et kuule ole paska äiti : )

noita tapahtuu. Toki aina parempi, mitä vähemmän, mutta ei niiltä voi kokonaan lasta suojella. Ja luultavasti tästä lähin et unohda porttia auki. :)

kun mennään anoppilaan, missä on leveä avoportaikko, eikä porttia kummassakaan päässä. On nii-iii-iiiiin takuuvarmaa, että vähintään kerran kerkiää sinne portaisiin muksahtamaan. Eikä meillä todellakaan ole tarkoitus antaa sellaista tapahtua, mutta kun a) tuon ikäiset ovat niin nopeita ja b) niin pohjattoman luottavaisia omiin kykyihinsä. Ei oikeasti tarvitse aikuisen kuin aivastaa, niin muksu ehtii rappusiin. Siksi jo henkisesti valmistaudun siihen, että jouluna kyllä rämisee. Onneksi pienet lapset ovat joustavia, jos se nyt yhtään lohduttaa.

Ajattelin että täältä tulee kauheeta tykitystä, että kai veit lapsen sairaalaan tai soitit ambulanssin tms... Mitään en tehnyt, kun ei näyttänyt sen pahemmin sattuneen. Mulla on oikeasti semmoinen olo että tässä olen tehnyt nyt isoimman luokan mokan. Mies nyt vähän lohdutteli, noilla samoilla sanoilla melkein kuin te. Että kai se on uskottava ettei tässä ole maailman lopusta kyse :) tuntuu vaan niin kamalalta ajatella, että jos lapsi olisikin vaikka kierinyt rappuset alas asti tai olisi oikeasti sattunut jotenkin tosi pahasti....

..on lapset pelästyttäneet muutaman kerran ihan tosissaan, kun on tullut joko "läheltäpiti"-tilanteita tai sitten ihan osumaa.



Pahin oli, kun esikoiseni livahti perässäni hevosten aitaukseen, kun olin heiniä viemässä. Poika oli silloin joku 3-4 vuotias. Mieheni piti katsoa hänen peräänsä, mutta poika oli kuitenkin päässyt livahtamaan perääni.



Huomasin hänet, kun yksi ruoastaan äkäinen tamma hyökkäsi poikaa kohti ihan pelotellakseen ja kaatuihan se taapero tietenkin sinne.



Mitään ei sattunut, hevonen vaan varoitti, mutta sillä hetkellä (vaikka olen kuinka hevosihminen) teki mieli tappaa se kaakki paljain käsin.



Tietenkin se oli oma vikani, juoksin vain lapsen luo ja hevonen tietenkin väisti minua, kun olen sen lauman johtaja. Siinäkin pahassa tapauksessa hevonen olisi voinut väistää minua ja juosta pojan yli.. kamalaa.. sitemmin olen ollut SUPER varovainen.

Talossani on portaat ja kaikki kolme lastani olen tahallani päästänyt kopsahtamaan portaikkoon senverran että hiukan sattuu.



Ovat oppineet varomaan. Muuten niihin pääsyä tavoitellaan koko ajan.



Sitten kun oppivat laskeutumaan portaat peppu edellä, niin olikin jo helpompaa.

olisi heti perään lähtenyt kömpimään portaisiin uudestaan vaikka juuri oli sattunut... Että se siitä opetuksesta.

-ap

Kuulostaa vaaralliselta ja portaissa voi kyllä oikesasti sattua pahasti. Miten olisi vaikka kahden nurinpäin laitetun tuolin jalkoihin viritetty pyykkiteline portiksi? En uskaltaisi luottaa hyvään tuuriin..

kun mennään anoppilaan, missä on leveä avoportaikko, eikä porttia kummassakaan päässä. On nii-iii-iiiiin takuuvarmaa, että vähintään kerran kerkiää sinne portaisiin muksahtamaan. Eikä meillä todellakaan ole tarkoitus antaa sellaista tapahtua, mutta kun a) tuon ikäiset ovat niin nopeita ja b) niin pohjattoman luottavaisia omiin kykyihinsä. Ei oikeasti tarvitse aikuisen kuin aivastaa, niin muksu ehtii rappusiin. Siksi jo henkisesti valmistaudun siihen, että jouluna kyllä rämisee. Onneksi pienet lapset ovat joustavia, jos se nyt yhtään lohduttaa.

Tätä odotan jouluna, kun mennään anoppilaan, missä on leveä avoportaikko, eikä porttia kummassakaan päässä. On nii-iii-iiiiin takuuvarmaa, että vähintään kerran kerkiää sinne portaisiin muksahtamaan. Eikä meillä todellakaan ole tarkoitus antaa sellaista tapahtua, mutta kun a) tuon ikäiset ovat niin nopeita ja b) niin pohjattoman luottavaisia omiin kykyihinsä. Ei oikeasti tarvitse aikuisen kuin aivastaa, niin muksu ehtii rappusiin. Siksi jo henkisesti valmistaudun siihen, että jouluna kyllä rämisee. Onneksi pienet lapset ovat joustavia, jos se nyt yhtään lohduttaa.

Hakekaa vaikka kompostikehikkoa rautakaupasta ja vetäkää nippusiteillä kiinni. Aikuiset kävelee siitä yli. Ei estä putoamista, mutta ainakin hidastaa sitä.

Vahinko on vahinko, mutta ennakkoon varautumattomuus riskin ottoa, ja turhaa sellaista tässä tapauksessa.

esimerkkikuva:

http://flood.fi/hannas/Kompostikehikko_auki.jpg

niin minä jätin tänään 1 vuotiaan peukalon ja etusormen kaapin oven väliin. Sarana puolelle. Auts. Hetken parku, laitettiin kylmän veden alle ja jatko sitten leikkejään. Ihan kun mitään ei olis tapahtunutkaan :) Enkä yhtään tunne olevani paska äiti. Älä sinäkään! Näitä sattuu :)Kirjaimellisesti!

alapäähän itse portti. Ostettiin Lidlistä halvalla ja hyvin on toiminut,

portti vain meidän vierailuja varten. Alakerrassa on onneksi portaikkoon mennessä ovi, jonka saa kiinni silloin kun ollaan alhaalla. Lapsen nukkuessa yläkerrassa viritetään aina itkuhälytin. Päivällä ei yleensä ylhäällä muutoin vietetä aikaa.



Mun mielestä myös joku sellanen nippusiteillä viritettävä muoviverkko voisi riittää ihan hyvin.

Olen samaa mieltä! Pientä lasta pitää vartioida etenkin portaissa ja muutenkin! Ei taaperoille ole ymmärrystä mitä voi tapahtua jos vaikka tulen rappuja alas ja yleensä he matkivat vanhempia miten niitä tullaan alas eli seisaaltaan. Vaikka kuinka opettaa peruuttamaan niin aina tulee tilanteita että lapsi putoaa portaita alas. On vanhempien vastuu jos pienelle sattuu onnettomuus joskus se voi olla kohtalokas.  Kyllä niitä kuhmuja syntyy muutenkin ettei ehdointahdoin aihetuta niitä lapsilleen. Pien tasapainoaaisti ei ole niin kehittynyt pieni horjahdus ja hups tullaan ryminällä als. Käyttäkää hyvät vanhemmat sitä niinkutsuttua maalaisjärkeä ja huom.elkää kuunnelko kavereita koska jokainen lapsi on yksilöä. Jättäkää omat harrastuksenne vähemmälle ja keskittykää lapsiinne se palkitaan aikanaan. Pitkää portit portaissa tarpeeksi pitkään ei se ole hätävarjelun liiottelua!

Huoh....