Jos nuori on masentunut, haittaako että ehdotan hänelle kaikenlaista tekemistä viikottain?

Lähteekö hän näihin mukaan? 

Haittaa. Ota selvää pienissä erissä mistä hän itse pitää kotona ja ulkona. Tai erikseen tai yhdessä. On murrosikä. Piristääkö harrastusvälineet kotona. Mitä huolia on.

Vierailija kirjoitti:

Lähteekö hän näihin mukaan? 

Välillä lähtee välillä ei. Mutta en saa irti tekeekö hän sen vain minun mielikseni. Olen kyllä sanonut, että voi ihan itse päättää lähteekö.

Sanoisin että ei tuosta haittaakaan voi olla, kunhan et liikaa vänkää jos ei lähde.

Tutkitusti ulkoilu ja ihmisten seurassa oleminen lieventää vakavankin masennuksen oireita.

Ei sitä täällä tiedetä haittaako oikeasti vai ei. 

Riippuu ihan siitä, millainen suhde teillä on. Kokeeko hän sinun aidosti haluavan hyvää vai pakolla yrittävän 'reipastaa' itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähteekö hän näihin mukaan? 

Välillä lähtee välillä ei. Mutta en saa irti tekeekö hän sen vain minun mielikseni. Olen kyllä sanonut, että voi ihan itse päättää lähteekö.

Jos lähtee, niin älä nyt kuitenkaan tenttaa, että lähtikö vain sinun mieliksesi. Ja tietenkin nuori itse päättää lähteekö vai ei.

Koska olet jo tehnyt tuota, en suosittele lopettamaan. Luultavasti nuori kokee tuon turvallisena ja välittämisenä, vaikkei aina lähdekään mukaan. Ja välillä lähtee sillä ei halua sinun luovuttavan.

Nuoruus on muutenkin monille vaikeaa aikaa kun haluaa ajaa kaksilla rattailla eli olla huolehdittava pikkulapsi yhä ja samalla itsenäistyä, katkaista napanuora. Masentuneella nuorella tuo on vieläkin vaikeampaa kun aivot jumittaa. Joten tuo että mahdollistat hänelle hypätä rattaista toisiin mahdollistaa nuoren kasvun.

samoin ajattelen, näytä nuorelle että välität, huomioit ja huolehdit vaikkei  nuori niin innostuisikaan. Luot varmasti turvallisuutta ja luottamusta.

Riippuu masennuksen asteesta. Jos lievää niin kiva tekeminen saattaa lisätä mielihyvää. Tämän lisäksi kannustaisin nuorta menemään kouluun, olemaan yhteydessä kavereihin ja huolehtimaan riittävästä unesta. Toisin sanoen pyrkisin pitämään kiinni siitä mikä on "tervettä" nuoren elämässä. Vaikka läksyjä ei aina jaksaisi tehdä niin parempi mennä kouluun vaikka läksyt tekemättä kuin jumittaa kotona puhelimella. 

Jos on vaikea masennus niin sitten luottaisin kohtuudella lääkärin ja hoitajan neuvoihin. Kun silloin tämä "piristäminen" voidaan kokea lähinnä veetuiluna vaikka tarkoitus ehkä onkin hyvä, nimimerkillä kokemusta on. T: Ei-masentuneen nuoren masentunut äiti 

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että ei tuosta haittaakaan voi olla, kunhan et liikaa vänkää jos ei lähde.

Tutkitusti ulkoilu ja ihmisten seurassa oleminen lieventää vakavankin masennuksen oireita.

Ulkoilu ja ihmisten seurassa oleminen päinvastoin vtuttaa koska yksinäisenä tajuaa että on vain hetken mielenkiinto muille ihmisille joilla on omat kaverit. perheet ym. ja heitä ei masentuneen yksinäisen olemassaolo kiinnosta hetkeäkään enää sen vähäisen kohtaamisen jälkeen.

Opetin meidän kakaran kalastamaan ja nyt se haluaa aina kalaan. Kyllä tekemistä pitää lapsille keksiä tai ne masentuu.

Sopivassa määrin ja nuoren voimavaroja kuunnellen tuo on hyvä. Jo sekin antaa turvallisuuden tunnetta, että nuori tietää mahdollisuudesta tehdä jotain toisen kanssa taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kääntöpuolena on jos nuori on kovin miellytämisen haluinen eikä uskalla rajata sinua. Ehdota sellaisia asioita, jotka oikeasti voisivat tukea. Joku mieluummin leipoo yhdessä kotona hyvää musiikkia kuunnellen kuin lähtee konserttiin.