Mikä ammatiksi? Auttakaa, iso ongelma

Ammatiltani olen lähihoitaja, mutta en voi sitä sairauteni vuoksi tehdä (reuma, nivelrikot lonkissa ja jonossa tekonivelleikkaukseen).

Eläkettä ehdoteltu, mutta ei kiinnostaisi kun olen vasta 31v.

Minua kiinnostaa kovin parturikampaajan ala ja hainkin sellaiseen kouluun missä olisin saanut myös maskeeraajan koulutuksen, ajatuksena perustaa oma liike. Minut hyväksyttiin kyseiseen kouluun kunnes minulla nyt todettiin sellainen psoriasis laatu mikä tekee käsiin vesikelloja ja lääkäri kielsi minulta KAIKKI alat missä olisin tekemisissä kemikaalien ja/tai kosteuden kanssa. =(

Minua masentaa kovin.

Kaupan ala ei kiinnosta muuta kuin ehkä perustamalla joku oma persoonallinen putiikki.

Espanjassa olen asunut ja sieltä voisi maahantuoda joitain ihanuuksia kuten lasten vaatteita mitä Suomesta ei saa. Toisaalta vois repästä sen eläkkeen ja muuttaa sinne takaisin ja puuhastella jotain pientä, mutta teini-ikäinen poika tuskin ihastuisi siitä ajatuksesta, joten muutama vuosi tulisi ainakin odottaa.

Muut 4 lasta onkin pienempiä, nuorin alle vuoden. Lapsista 3 puhuu Espanjaa myös.

Tahtoisin olla jotakin ja saada muutakin sisältöä elämääni kuin lapset, tahdon tienata myös rahaa ja yrityksen perustaminen on aina riski, joten sitä ei voi tehdä ihan tuosta vaan, vaikka sekin on ollut yksi ajatus taustalla jo vuosia, mutta tuo kampaajan koulutus olisi vienyt voiton. Nyt se ei ole enään vaihtoehto.

Minulla on terveys ajoittain niin huono etten voi mitään kamalan raskasta fyysistä hommaa tehdä ja pelkkä toimistotyökään ei onnistu.

Olen luova ja lahjakkaaksikin kehuttu, käsitöitä olen tehnyt aina, ideoita minulla on enemmän kuin kerkiän tekemään.

Kun vaan tietäisi mikä antaisi tilipussin millä pärjää/elää.

Sisustussuunnittelijankin koulutusta olen silmäillyt, mutta en tiedä työllistääkö sellainen kumminkaan pelkästään.

Haluaisin jotain missä saan olla ihmisten kanssa tekemisissä ja näkisin kätteni jäljen, jotain missä voisin toteuttaa luovuutta.





Olisiko teillä ideoita tai vinkkejä? En halua olla "ei mitään" ja olo on ollut tuon psoriasis-diagnoosin jälkeen niin mase, että sain masennuslääkkeet nyt kun tuntuu, että tämä on ihan matalalentoa nyt.

Tosin pelkästään nuo ei ole mun mielialaani pistänyt maahan, vuosi on ollut muutenkin rankka (vatsakalvon tulehdus sektion jälkeen niin paha, että meinasin kuolla. Vatsa aukaistiin ja haavakin aukesi. Nyt taitaa tyräkin tehdä tuloaan... miljoona asiaa). Tarvitsen nyt jotain positiivista elämääni. Jotain tekemistä minkä myötä elämä voisi mennä parempaan suuntaan (sairastelu koetellut taloutta) ja tuoda siten iloa elämään.



Totaalinen ei: kirjanpito, sihteeri, assistentti, kaupan kassa (myyjän työ vain jos myymälä oma ja saan toteuttaa itseäni). Puhelinmyynti kokeiltu (olin siinä tosi hyvä, mutta stressiä liikaa, onnistumisen pakko), lehtimyyjä, konsultti





Hurjasti kiitoksia kaikista vinkeistä ja mielipiteistä tekstini perusteella. :)