Miten keski-ikäinen mies lähestyy tositarkoituksella?
Seurustelukokemukseni ovat peräisin nuoruudesta. Olen eronnut ja nyt kiikarissa on mies.
Olemme nähneet toisemme liki vuosi sitten yhteisissä työpaikan palavereissa. Sen jälkeen olemme nähneet 4-5 kertaa. Emme ole tunteneet toisiamme, mutta jokin aivan ihmeellinen vetovoima on välillämme. Se on magneetti, joka on käsinkosketeltava, vaikka toista ei edes katso. Kumpikaan ei eleillään ole mitään osoittanut, mutta silti tiedän, että hän tietää mitä minäkin.
Eilen sitten tapasin tämän miehen. Hän tuli ruokapöytään istumaan viereeni. Sellaista arkista jutustelua porukassa, mistään ei voi päätellä mitään.
Silti tiedän, että tämä tulee kehittymään. Olen vaipunut teinin tasolle, kun niin jännittää :-). Kyllä minä jutun juurta keksin, mutta mitä kehityskulkua tästä nyt voi odottaa?
Miestyyppi on siis: on tutkija ja suunnittelija ammatiltaan, kohteliaalla tavalla puhelias, mutta ilmeisesti ei mikään suupaltti, hänellä oli yksi kovimmista kädenpuristuksista, mitä olen aikoihin tavannut.
Tiedän, että tämä aloitukseni on aivan tyhmä ja älytön, mutta auttakaa nyt teinin tasolle vaipunutta keski-ikäistä mammaa.
Kommentit (2)
Minulla on syytä olettaa, että hän on vapaa. Jos niin kävisi, ettei olisikaan, niin hyppään kyllä vahvasti takavasemmalle. En minä riippuvainen hänestä ole.
ap
Varmista nyt ensin ennen kuin alat mitään haaveilemaan, että mies on vapaa.. Se on eritavoin kuin nuoruudessa, useimmat keski-ikäiset ovat jo perheen perustaneet, kuten sinäkin vaikka nyt ole eronnut.
Miksei sitä voisi vaikka kysyä suoraan? Millainen perhe sinulla? Mitä vaimosi tuumaa asiasta? Jos vastaa ettei ikävä kyllä ole vaimoa ja katsoo sinua, siitä voi vähän punastua.