Lue keskustelun säännöt.
Muutin muualle ja kaverit eivät koskaan käy luonani
14.02.2026 |
Kuitenkin aina kyselevät, milloin tulen vanhalle paikkakunnalleni ja milloin nähdään. Kun käyn vanhalla paikkakunnalla saisin olla pää kolmantena jalkana menossa, jos meinaisin kaikkia halukkaita nähdä ja saisin aikatauluttaa koko viikonlopun. Olenkin ottanut motoksi, että yhtä pitkä matka se on muilta tänne kuin minulta heidän luokse. Kyseessä alle 150km suunta. Onko muita joiden kaverisuhteet ovat kiinni siitä, että muuttaneen osapuolen pitäisi vain nähdä vaivaa, mutta ei toisinpäin?
Kommentit (16)
Muutama käy, mutta on täällä uusia kavereita jotka käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi heidän pitäisi tulla luoksesi? Olet valinnut uuden elämän. Hyvästelit siis heidät.
Vierailija kirjoitti:
Miksi heidän pitäisi tulla luoksesi? Olet valinnut uuden elämän. Hyvästelit siis heidät.
Olisko vaikka työ tai opiskelu joiden perässä usein muutetaan tai vaikka rakkaus. Ihan kuin olisi hylännyt kasan ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heidän pitäisi tulla luoksesi? Olet valinnut uuden elämän. Hyvästelit siis heidät.
Olisko vaikka työ tai opiskelu joiden perässä usein muutetaan tai vaikka rakkaus. Ihan kuin olisi hylännyt kasan ihmisiä.
Minä en ainakaan kenenkään haisuvitun takia muuttaisi pois kotipaikkakunnaltani.
Minä muutin muualle, että kaverit ei enää löytäisi luokseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs läksit nii. Kikkelis kokkelis vaa.
Onko kaikki vastaajat 14-19-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen jputunut muuttamaan töiden perässä useamman kerran. Ja kun nykyinen pätkäni päättyy, niin henkisesti ole jo alkanut latautua siihen, että muutto saattaa taas olla edessä
Eipä ole tarvinnut ostaa omaa asuntoa. Pariutuminenkin takkuaa ja omien lapsien saanti jäänee vain haaveeksi.
Nykyusellä asuinpaikkakunnalla minulla on oikeastaan vain työni. - Joten, jos jään työttömäksi sijaisuuteni päättyessä, joka on hyvin todennäköistä nykyisessä työpaikassani on käynnissä yt-menettely, eli vaikka se ketä sijaistan ilmoittaisi, ettei (vielä )tule, tai tuleeko ikinä, niin en uskaltai olla varma jatkostani
työpaikkani on mahd.hieman sosialisuutta vaan millaista sosialisuutta ja vuorovaikutusta on odotettavissa sitten kun ei ole?
Työttömiäkin on moenlaisia mutta vähän arkailen ja pohdin, että onko se viiteryhmä, jonka kanssa haluan viettää aikaani?
Toisaalta ei ihan hirveästi nappaa sekään ajatus, että muuttaisin vain muuttamisen vuoksi . Se kun maksaa helposti useamman tonnin vaikka saisikin myöhemmin osan takaisin niin en ainakaan itse ole aina onnistunut siirtämään takuuvuokraa suoraa paikaata A paikkaan B.
Voih, kuulostaa raskaalta se että jos koko ajan joutuu muuttamaan. Olisihan se hyvä, jos löytäisit paikan johon asettua ja ihmisiä siihen ympärille. Tavallaan jo etukäteen ehkä sellainen olo, että koska taas pitäisi muuttaa. Toivon sulle kaikkea hyvää ja että löydät pysyvämmän työn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voih, kuulostaa raskaalta se että jos koko ajan joutuu muuttamaan. Olisihan se hyvä, jos löytäisit paikan johon asettua ja ihmisiä siihen ympärille. Tavallaan jo etukäteen ehkä sellainen olo, että koska taas pitäisi muuttaa. Toivon sulle kaikkea hyvää ja että löydät pysyvämmän työn.
Kiito ja paljon hyvää sinulle s. Sitä toivon itsekin työni jatkumista se on itselkeni muutakinn kuin vain työtä.
Tietysti itse olen valintani tehnyt. Toki joskus olen miettinyt, mitä olisi seurannut, jos en olisi koskaan muuttanut? Olisinko nyt pitkäaikaistyötön? Tai mitä olisin lähtenyt lopulta opiskelemaan, jos paikan olisin valinnut niistä maisemista, jossa elin elämäni ensimmäiet noin 19 vuotiaaksi e.kunnes lukio oli takana ja suuntasin jatkamaan toisaalla
Joskus kyllä tunnen kateutta kun haave omasta perheestä on jäänyt saamatra tai työt on olleet enempi pätkiä. Ikää kuitenkin jo viisissä kymmennissä, niin nuoremmat menevät ohi. (Työntekijän ja tai viranhaltijanaä olen aina ollut väärän ikäinen; pitkään liian nuori. Heti sen jälkeen liian vanha)
No. Ei kai tässä auta valittaa kun on pysynyt enimmäkseen terveenä ei täysin mutta enimmäkseen
Varallisuutta ei ole markittävästi kertynyt mutta eipä ole velkojakaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikki vastaajat 14-19-vuotiaita.
Noup, olen 55+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se menee. Asun itse pk-seudulla enkä juuri koskaan käy niiden kavereiden luona jotka muuttivat syrjäkylille. Ihan tarpeeksi riittää kavereita lähistöltäkin. Harmittaahan se, että muutama hyvä tyyppi on muuttanut kauas mutta he eivät oletakaan että heidän luo tultaisiin vaan ihan kiltisti tulevat takas pk-seudulle sosialisoimaan. Mihin me edes mentäisiin porukalla jossain kuusessa? ABC:lle? Kökötetään toisen kotona koko vierailun ajan? Joo, ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee. Asun itse pk-seudulla enkä juuri koskaan käy niiden kavereiden luona jotka muuttivat syrjäkylille. Ihan tarpeeksi riittää kavereita lähistöltäkin. Harmittaahan se, että muutama hyvä tyyppi on muuttanut kauas mutta he eivät oletakaan että heidän luo tultaisiin vaan ihan kiltisti tulevat takas pk-seudulle sosialisoimaan. Mihin me edes mentäisiin porukalla jossain kuusessa? ABC:lle? Kökötetään toisen kotona koko vierailun ajan? Joo, ei kiitos.
Kyllä niitä on paljon sellaisia, jotka lähtevät kavereilleen reissuun, jotka asuvat kauempana. Varsinkin, jos kaupunki on isompi kuin oma asuinkaupunki. En nyt tarkoittanut, että Seinäjoelta Närpiöön tarttis lähtee, mutta ehkä toiste päin, jos kaveri muuttaa isompaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voih, kuulostaa raskaalta se että jos koko ajan joutuu muuttamaan. Olisihan se hyvä, jos löytäisit paikan johon asettua ja ihmisiä siihen ympärille. Tavallaan jo etukäteen ehkä sellainen olo, että koska taas pitäisi muuttaa. Toivon sulle kaikkea hyvää ja että löydät pysyvämmän työn.
Kiito ja paljon hyvää sinulle s. Sitä toivon itsekin työni jatkumista se on itselkeni muutakinn kuin vain työtä.
Tietysti itse olen valintani tehnyt. Toki joskus olen miettinyt, mitä olisi seurannut, jos en olisi koskaan muuttanut? Olisinko nyt pitkäaikaistyötön? Tai mitä olisin lähtenyt lopulta opiskelemaan, jos paikan olisin valinnut niistä maisemista, jossa elin elämäni ensimmäiet noin 19 vuotiaaksi e.kunnes lukio oli takana ja suuntasin jatkamaan toisaalla
Joskus kyllä tunnen kateutta kun haave omasta perheestä on jäänyt saamatra tai työt
Ihan luonnollista, että tuntee kateutta ja miettii, että olisiko asiat toisin jos et olisi muuttanut. Mutta nää on näitä jossittelua, joille ei saa vastausta. Olet toiminut silloin sillä viisaudella, joka sinulla silloin oli. :)
En tiedä asian todellista laitaa, mutta oletetaan, että AP muutti Helsingistä Tampereelle. Se on hyvä esimerkki, sillä sinne on 150km ja liikkuminen kahden paikkakunnan välillä on suhteellisen yksinkertaista. Kuitenkin, joka kerta kun kaverit joutuvat lähtemään Tampereelle, heidän pitää todennäköisesti maksaa noin 50€ juna- tai bussilipuista (Helsingissä harvemmalla on autoa) minkä lisäksi tapaamiseen menee matkoineen koko päivä tai pahimmillaan koko viikonloppu hotelliöineen kaikkineen. Sillä on ajallisia ja monetäärisiä kustannuksia. Näillä helsinkiläisillä on todennäköisesti oma kaveripiirinsä edelleen Helsingissä ja valinnanvaraa siihen keiden kanssa aikaa viettää. AP taas on saattanut muuttaa yksin Tampereelle eikä valinnanvaraa ystävissä ole. Siksi AP ajattelee, että kyllähän sitä on valmis näkemään vaivaa ja rahaa tavatakseen vanhoja ystäviä, kun taas Helsinkiin jääneille ystäviä ja tekemistä riittää muutenkin ja siksi Tampereelle lähteminen tuntuu muista asioista luopumiselta.
Tämä on ehdottomasti yksi syy niistä miksi en halua muuttaa esimerkiksi Kirkkonummelle, vaikka saisinkin sieltä todellisen lukaalin nykyisen, maltillisen kokoisen asuntoni hinnalla.
Näinhän se on. Me asutaan n. 50 km työpaikaltani - itse siis ajan joka päivä edestakas. Mutta työkavereille matka on mahdoton tulla kahvittelemaan, vaikka hyviä kavereita ollaankin. Tavataan sitten aina heillä.