Lue keskustelun säännöt.
Oletko ihastunut tällä hetkellä?
10.02.2026 |
Kyllä olen. En seksuaalisessa mielessä, mutta muuten. Koska olen aseksuaali. Olisi vasn ihana halata ihastuksen kanssa. Käydä kävelyllä käsi kädessä. Käpertyä kainaloon katsomaan elokuvaa. Ja nukkua kainalossa. En usko, että ihastus on edes molemmin puolista. Näen miestä silloin tällöin. Tervehtii iloisesti, vaihdetaan muutama sana ja kysellään kuulumisia. On komea ja kiva mies. Minä vähän pullukka ja tavallisen näköinen. En tiedä edes, että onko naimisissa, eronnut, sinkku vai mitä. Nytkin ihastus koko ajan mielessä. En tiedä, milloin näen seuraavan kerran.
Kommentit (3)
Minäkin olin ihastunut ja tuntui, että vastapuolikin on ihastunut. Iloiset tervehdykset, hymyt, kuulumistenvaihdot. Sitten yhtäkkiä ihastus alkoi vältteleen. Ei halua edes tervehtiä jne. Itse oli aina ennen aloitteellinen. Tuntuu tosi pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli neljännellä luokalla suuri rakkaus oman luokan poikaa kohtaan. Olin aivan tavattoman pihkassa häneen sillä hän oli tosi hauska ja piti aina luokalle jotain showta. Tämän lisäksi vielä hyvännäköinen ja muuten hyvä. Aina kun se pelasi salaa tunnilla grannya tai five nights at freddysiä, ryömin salaa mun omalta paikalta sen paikalle kattoo ku se pelaa. Muuten me ei kauheesti juteltu mutta meillä oli aivan super hyvä luokkahenki nelosella niin kaikki jutteli kaikkien kanssa. Mä joskus ku jossain hetkessä (en muista mitä tapahtu) olin sitä tosi lähellä nii meinasin halata sitä takaapäin koska mun sydän oli vaan ratkeamaisillaan mutta hillitsin itteni kuiteski. Kerroin sille sit tunteista paperilapulla ja tää vastas vaan ”tiedän” tuli vähän pettyny olo mut yritin kierrelle kysymystä ”alax” joten kyselin vaan kaikkee mutta poikaparka meni vaan hämilleen. Sen jälkeen oltiin ku mitään ei ois tapahtunu; takas lähtöruutuun. Siitä asti mun tunteet on alkanu hiipua kun siitä tuli passiivisempi ja paheksuvampi tyttöjä kohtaan (ei haluu puhuu tytöillä koska tyttöbakteerit hyihyi -tyyliin) mutta en voi koskaan unohtaa sitä aivan täysin. Oon menossa nyt seiskalle ja tää on oikeestaa enää muisto vaan, ikuinen sellainen kuitenkin.
Eeen, ennemminkin mietin, pitäisikö lopettaa tämä joitakin vuosia kestänyt suhde. Mies on kiva ja rakastan häntä, mutta tässä on niin paljon vaikeita asioita että en oikeen tiiä.
Ihastumiset on kyllä jänniä :)