Koululaisretket kulttuuriin

Jälleen on mediaan kirjoitettu koululaisten kulttuuriretkistä. Nyt aloitteen tekijönä retken vetäjänä ollut opettaja. Seitsemäsluokkalaiset olleet suuressa taidemuseossa. Setsemäsluokkalaiset 13-14-vuotiaita. 

No, ryhmässä oli tietenkin mukana sellaisia jotka eivät jaksaneet keskittyä opettajan puheeseen ja taideopastukseen. Nämä puuhailivat taustalla omiaan, kertomuksen mukaan makailivat museon penkeillä ja hölisivät omiaan. 

Museo sinänsä suosittu, paljon vierailijoita, myös ulkomaisia turisteja, paljon yleisöä. Näyttelyvalvojat pitäneet koululaisryhmää tietenkin silmällä, ja sitten jossakin salissa yksi valvoja oli kovaäänisesti huonauttanut näitä jotka eivät olleet pysyneet opettajan valvonnassa. Opettaja kertoo että valvoja oli käyttänyt epäasiallista ohjauspuhetta, pedagogisesti vääränlaista puhetta, joka opettajan mukaan tuhoaa lapsen kiinnostuksen museovierailuihin, ja puheen vaikutus ulottuu aikuisikään asti - museoista tulee vastenmielisiä.

No, jaa. Mistäs sitä tietää. Olisko aikuisenakaan taiteeseen tai museoihin kiinnostusta? Olisko tuon valvojan sanat muistista pois jääviä, olisko näille levottomile yhdentekevää sanooko joku jotain tai ei, unohtaminen mahdollista. Nolaaminen? Jaa, no, kaipa 13-14-vuotiaan tulee ymmärtää käyttäytymisen päälle jo jotain.

Mut hei... Tää ei liity museoihin... Vaan julkiseen terveydenhoitoon. Ja nyt on kyse asiakkaaksi hakeutumisen vastenmieliseksi tekemisestä. Kun on työntekijänä tuolla alalla ja joutuu kohtaamaan siinä roolissa epäasiallisuutta ja se epäasiallisuus ulottuu myös asiakastilanteeseen... Eipä tule edes harkittua asiakkaaksi menemistä! Hävytöntä käyttäytymistä ja puhetta, loukkaavaa, pilkkana pitämisyä ja tämä ettei työntekijänä ollessa olla muuta kuin viemässä joltakulta jotain... Siis, jollakulla ei ole noitten mielestä samoja oikeuksia elämään ja toimeentuloon kuin heillä itsellään... Hävyttömiä. Tuhoaminen on kivaa, vai mitä Varha!