Mitä kuuluu 90-95v vanhemmallesi?

Mun isomummo on 96 v. Asuu tuetussa asumisyksikössä liikkumisvaikeuksien ja näkövamman vuoksi ja on terävä kuin partaveitsi. Vahtaa olympialaisia sen minkä näkövammalta pystyy. Käydään kerran tai pari viikossa hänen luonaan. Hänen poikansa eli mun paappa kuoli jo 10 v sitten.

Vierailija kirjoitti:

Mun isomummo on 96 v. Asuu tuetussa asumisyksikössä liikkumisvaikeuksien ja näkövamman vuoksi ja on terävä kuin partaveitsi. Vahtaa olympialaisia sen minkä näkövammalta pystyy. Käydään kerran tai pari viikossa hänen luonaan. Hänen poikansa eli mun paappa kuoli jo 10 v sitten.

Ap kysyi vanhemmasta, ei isovanhemmasta.

90-vuotispäivär lähestyy. Syntynyt 1938, kuten Pirkko Mannolakin. Ei ihan spagaatiin Pirkon lailla taivu, mutta hyväkuntoinen on.

Isä 90+ asuu omassa kämpässään, ei tarvitse vielä ulkopuolista apua, mutta enää ei näin talvella lähde pidemmille lenkeille mm. isompiin marketteihin, joten ne kauppareissut hoidetaan autolla. Muutoin kävelee paljon ja ilman keppiä tai rollaattoria. Perusterve, mitä nyt pakostikin jotain vaivoja tuossa iässä on. Pää toimii hyvin. 

Äitini 91v on par'aikaa siskonsa miniän n. 80v kanssa Kanarialla 5 viikon talvilomalla. Äiti on ihmeen hyväkuntoinen, mitä nyt kuulo on alkanut heiketä. 

Setäni 101v on teräsvaari joka asuu yksin, tekee itse ruokansa. Kotisairaanhoito käy kerran päivässä tsekkaamassa että kaikki ok. Naapurin papparainen käy lämmittämässä sedän talon joka pääosin puulämmitteinen, vaikka setä ei kuulemma apua tarvitsisi. 

Ei ole noin paljon ikää hänellä.

Odottavat että minusta aika jättää, myyvät koko liiterin pois ja rilluttelevaqt rahat jossain Thaikkkulassa. 

Ovat alle 80. 

Isä 93 v. asuu kotona, sekaisin kun seinäkello, Alzheimer, ei saa hoitopaikkaa koska ei karkaile.

Hyvää.

Mun isä ei kuulut ihan tohon ikähairtariin, koska täyttää joulukuussa jo 97. Ihan hyvää hänelle kuuluu. Liikkuminen oin jo vähän hankalaa, mutta on hankkinut kotiinsa kaikenlaisia apuvälineitä. Porrashissinkin. Huomenna mun siskoni menee hakemaan isälle pyörätuolin ja just tuossa sovittiin, että muutaman viikon päästä mennään isän ja kaikkien hänen jälkeläistensä kanssa läheiseen ravintolaan syömään. Otin eilen yhteyttä ravintolan omistajaan ja hän ihastui ajhatuksesta, että saa järjestää meille ihan ruokalistan ulkopuolelta oman menuun,

Isällä käy kahden viikon välein siivoojat, ostoksensa tilaa Cittarista kotiinkuljetuksella. Vähän yksin kai se on ollut äidin kuoleman jälkeen, mutta noin muuten pärjää ikäiserkseen ihan hyvin. 

Mun äiti 99v. asuu vielä kotona rollaattorin ja kotihoidon turvin. Muistisairautta jonkin verran ja kaatuiluja ja sen myötä päivystyskäyntejä useita pienen ajan sisällä. Hoitopaikkaa aletaan etsiä, itse ei ole halukas lähtemään mutta pakko ,kun kotihoidon resurssit ei enään riitä moneen käyntiin. Asuu hissillisessä kerrostalossa. Ja itse n.500km päässä.

Isäni on 93-vuotias ja asuu itsekseen omakotitalossa. Tarvitsisi mielestäni kotiin hoitajan käynnin edes kerran vuorokaudessa, kun lääkkeidenkin otto on välillä mitä sattuu. Ei näe kunnolla ja liikkuminen huonoa. Kaatuilee usein. Kärsii kivuista, joihin nykyinen hoito ei tunnu tehoavan.  Laihtunut valtavasti. Pää pelaa pääsääntöisesti, mutta ei ole enää niin skarppi kuin pari vuotta sitten. Jokin lääke vaikuttaa ilmeisesti käytökseen omituisesti, kun sen otettuaan muuttuu. Puhuu kummallisia ja on vihamielinen.

Matkaa hänen luokseen on yli 400 km, enkä nyt tässä voi töitäni jättää ja muuttaa lähemmäksi. Viikonloppuisin käyn mahdollisuuksien mukaan, mutta on tuota terveysongelmaa itselläkin riittävästi. Lomilla sitten viivyn pari päivää lähinnä tehden suursiivousta.