Jos lapsen ohjaa pienestä pitäen seurakunnan toimintaan niin

Itse olen ollut pienestä mukana seurakunnan toiminnassa, kasvanut uskovassa kodissa. Äiti oli pyhäkoulunopettaja ja sitä rataa... Kuitenkin murrosiässä tuli se kapinavaihe, kaikkea piti kokeilla, myös alkoholia ja seksiä.

No, toisaalta se positiivinen vaikutus tuolla taustalla oli, että helpommin sitä palasi myöhemmin takaisin kaidalle polulle ja myös seurakuntaan, tosin nyt oman päätöksen myötä ja oikeasti uskovana. Kuitenkin se usko oli koko ajan kantamassa ja kaipuu oli kova "kotiin".

vähentääköhän se riskiä joutua murrosiän alkoholi- ja seksikokeiluihin?

Uskonto ahdisti ja häpesin sitä, monta vuotta! Koko teini-ikä ja varhaisaikuisuus meni juhliessa ja poikaystävien perässä juostessa:)



Mutta kuten joku sanoi, sydämessäni oli kuitenkin aina varma tieto rakastavasta Taivaan Isästä ja olen aina rukoillut paljon, myös teini-iässä. Olen aina tiennyt olevani loppujen lopuksi turvassa. Tämän saman tunteen haluan lapsilleni joista vanhemman vien huomenna pyhäkouluun:)

Olin tosin nuori 80-luvulla ja muutenkin nössö. Omat lapseni käyvät pyhäkoulussa, mutta eivät alkoholi- ja seksivalistuksen takia. Eiköhän ne omia latujaan kulje ja koettelevat meidän vanhempien hermoja murrosiässä. Kristillisen elämän kasvatusta haluan heille siksi, että toivoisin heille syntyvän kokemus ja mielikuva turvallisesta ja rakastavasta Jumalasta - tekevät he sitten minkä tahansa ratkaisun oman vakaumuksensa suhteen.

Lapsena kävin pyhäkoulussa ja srk:n kerhossa ja leireillä, nuorena nuortenilloissa ja leireillä. Teini-iässä olin aivan kamala, karkailin kotoa ja join. Olin vähän aikaa myös satanisti (mitäs puhuivat saatanasta siellä seurakunnassa!).



Nyt olen rauhallinen ateisti-aikuinen :-)

Kaikki hyvin siis.

Itse tupakoin ensimmäistä kertaa rippileirillä ja join alkoholia riparitapaamisessa...

kokeiluja. Tärkeämpää on varmistaa se lapsen tausta sellaiseksi, että se kestää ne kokeilut. Kaikenlainen kokeileminen kuuluu murrosikään, mutta rajustikin kokeilevista ne, joilla on hyvä ja vahva tausta yleensä selviävät parhaiten. Tuskin se seurakuntatoiminta ainakaan haitaksi lapselle on, kunhan huolehdit, että seurakunta on ns. terve, eikä mikään kulttimainen tapaus.