Joka päivä mietin eroa
Ei ole järkeä,että voi huonosti toisen takia. Katselen jo asuntoa itselle.
Kommentit (14)
Kyllä se kannattaa tehdä tuossa kohtaa. Tiedän kokemuksesta, ettei ole helppoa ajatuksista tekoihin, yleensä se tilanne suhteessa on jotenkin päässyt pikkuhiljaa niin kummalliseksi ja joitain hyviäkin aikoja on, mutta ei kannata jäädä jumiin.
Todellakin pitää erota jos sitä joka päivä miettii. Ei ole reilua sille toiselle olla suhteessa jossa puoliso ei halua olla kanssasi. Hänellakin on oikeus rakastavaan parisuhteeseen jossa kokee olevansa arvokas ja haluttu.
Eroa jo tänään ei siitä parane jos kumppani on ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Eroa jo tänään ei siitä parane jos kumppani on ääliö.
Ei tarvitse olla ääliö. Voi olla vaan epäsopiva pari
Onko teillä lapsia? Joskus ero on helpotus myös lapsille. Ja pitää muistaa, että huonon suhteen malli ei ole hyväksi lapsille. Mielummin eroaa reilusti kun lasten takia kituu suhteessa.
Kuulostaapa taas Valikselta tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia? Joskus ero on helpotus myös lapsille. Ja pitää muistaa, että huonon suhteen malli ei ole hyväksi lapsille. Mielummin eroaa reilusti kun lasten takia kituu suhteessa.
Joskus on, joskus ei.
Itse mietin aina toisinaan, että olisi mukavaa, jos puoliso kuolisi. Sen lisäksi tietysti myös mietin eroa. Mutta nyt se on tehty. Ero siis.
Jos teillä on lapsia niin ajattele heidän parasta äläkä omaa napaa. Eli opettele rakastamaan valitsemaasi miestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on lapsia niin ajattele heidän parasta äläkä omaa napaa. Eli opettele rakastamaan valitsemaasi miestä.
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa jo tänään ei siitä parane jos kumppani on ääliö.
Ei tarvitse olla ääliö. Voi olla vaan epäsopiva pari
Juuri näin. Olen jättänyt yhden miehen koska hän oli henkisesti sairas eikä varmaan kykenevä mihinkään suhteeseen, koska niin pahat kiintymyssuhdetraumat ja mt-ongelmat. Eli käytökseltään oli kyllä ihan hirviö ja ääliö vaikka voin syyt ymmärtääkin. Testaili, kosti, rankaisi, velloi itsesäälissä. Yhtä vuoristorataa.
Mutta olen myös jättänyt miehen, joka ei todellakaan ollut ääliö. Emme vain yksinkertaisesti sopineet yhteen, vaikka paperilla vaikutti siltä. Ei mitään kammottavia riitoja, eikä kumpikaan yrittänyt kohdella toista huonosti, mutta jommankumman piti koko ajan tsempata ihan hirveästi, että toisen elämäntyyli ja tarpeet tulisi huomioiduiksi. Eikä niissä asioissa vain löytynyt kompromissia lopulta.
Mikä estää eroamasta?