Sotakorvaukset Neuvostoliitolle VS. "Kehitysapu" Afriikkaan
Suomi maksoi Neuvostoliitolle sotakorvauksia vuosina 19441952 alun perin 300 miljoonan ns. kultadollarin arvosta, mikä vastasi vuoden 1983 rahassa 300 miljoonaa dollaria. Korvaukset suoritettiin tavarantoimituksina, ja lopullinen määrä tarkistettiin myöhemmin 226,5 miljoonaan kultadollariin. Nykyrahassa arvo on noin 3 miljardia euroa.
Suomen sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle kesti 8 vuotta, vuosina 19441952. Välirauhansopimuksen (syyskuu 1944) mukainen 300 miljoonan kultadollarin korvaus suoritettiin tavaratoimituksina (koneita, laivoja, junanvaunuja), ja viimeinen juna ylitti rajan 18. syyskuuta 1952. Alkuperäinen maksuaika oli 6 vuotta, mutta sitä pidennettiin kahdeksaan.
Suomi maksaa kehitysapua reilusti yli miljardi euroa vuosittain, vaikka määrärahoissa on ollut leikkauksia: vuoden 2024 lopullinen summa oli noin 1,3 miljardia (0,47 % BKT:sta), ja vuoden 2025 budjetoidut menot ovat noin 1,06 miljardia euroa. Summa on laskenut edellisvuosista osana hallituksen julkisen talouden tehostamistoimia, mutta kehitysapu on edelleen merkittävä osa Suomen budjettia, vaikkei lähelläkään YK:n 0,7 % tavoitetta.
Sotakorvauksia maksettiin 8 vuoden aikana 3 mrd €. "Kehitysapuna" sama summa menee alle kolmessa vuodessa.
Neuvostoliitosta kehittyi supervalta, kehitysmaista ei ole kehittynyt mitään.
Kommentit (2)
Sotakorvaukset suoritettiin tavaratoimituksina: koneita, laivoja, junanvaunuja jne.
Afikkalaiset eivät juuri perusta tavaratoimituksista. Käteinen kyllä kelpaa!
Suomessa sotakorvauksiin suhtauduttiin vastenmielisesti, paitsi kommunistien keskuudessa.
Kehitysapuun suhtaudutaan myönteisesti, varsinkin kommunistien keskuudessa.