jumaloin miestäni..

minulla samanlainen mies, mutta olen 5 vuoden aikana oppinut niin hyvin tuntemaan että tiedän merkit jos jotain olisi tekeillä. kosinutkin on mutta en ole vastannut myöntävästi kun olemme niin nuoria :) minun mieheni opiskelee eikä se palkan suuruus niin kiinnosta kun muuten on ihana :)

Kuulostaa ikälopulta papparaiselta.Mutta onnea!

olen jollakin ihmeen kaupalla onnistunut löytämään täydellisen miehen itselleni. Juuri sellaisen täydellistä perheenisämateriaalia olevan; hän on luotettava, hauska, johdonmukainen... Kaikenlisäksi hän on aivan törkeän komea ja fyysisesti huippukunnossa, sängyssä ihana. Ei käy baareissa, mieluummin lenkkeilee metsissä, sienestää ja marjastaa, nikkaroi, askartelee... Ja kaikenhuipuksi on vielä akateeminen ja hyväpalkkaisessa työssä. Niin ja mainitsinko, että joka aamu hän tekee minulle aamiaisen ja iltaisin hieroo selkää.

Tuolta mieheltä sain kihlasormuksen ja olemme menossa naimisiin. Joka päivä hän kertoo kuinka minua rakastaa ... Mutta mun on vaikea uskoa. Pelkään, että menetän hänet ja olen mustasukkainen. Mies on tavallaan liian hyvä, jotta voisin tuntea oman oloni varmaksi.

Hemmetti, on mullakin ongelma!

Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että se miehen ihanuus, kunnollisuus, ahkeruus, elämäntavat, kohtelu yms näkyvät kunnolla ja totuudenmukaisesti vasta aikojen aikojen päästä. Nyt tunnutte elävän vielä alkuhuumaa, mikä ei sano mitään jatkosta.

olen jollakin ihmeen kaupalla onnistunut löytämään täydellisen miehen itselleni. Juuri sellaisen täydellistä perheenisämateriaalia olevan; hän on luotettava, hauska, johdonmukainen... Kaikenlisäksi hän on aivan törkeän komea ja fyysisesti huippukunnossa, sängyssä ihana. Ei käy baareissa, mieluummin lenkkeilee metsissä, sienestää ja marjastaa, nikkaroi, askartelee... Ja kaikenhuipuksi on vielä akateeminen ja hyväpalkkaisessa työssä. Niin ja mainitsinko, että joka aamu hän tekee minulle aamiaisen ja iltaisin hieroo selkää.

Tuolta mieheltä sain kihlasormuksen ja olemme menossa naimisiin. Joka päivä hän kertoo kuinka minua rakastaa ... Mutta mun on vaikea uskoa. Pelkään, että menetän hänet ja olen mustasukkainen. Mies on tavallaan liian hyvä, jotta voisin tuntea oman oloni varmaksi.

Hemmetti, on mullakin ongelma!

Mulla on samanlainen 'ongelma'!

Mies on täydellinen herrasmies, älykkö, mielettömän hyvän näköinen, sivistynyt, 'piireistä' ja tosi rikas. Välillä tuntuu, että tämä on ihan liian hyvää ollakseen totta.

Kuulostaa ikälopulta papparaiselta.Mutta onnea!

Mun 28-vuotias aviomiehenikin ilmeisesti kuulostaa. On nimittäin ihan kuin ap:n mies, tosin ei akateeminen, eikä tarvii ollakaan. Onneksi ihan perusduunari ja normaali työaika niin on myöskin sitä aikaa meille, perheelleen antaa.

Minä jumaloin myös, eikä ole mitään alkuhuumaa enää, yli 10 vuotta yhdessä ;)

Ja vaik ollaan nuoria, niin ihan tarpeeks rankkoja käyty jo tässä vaiheessa läpi. Kolme pientä vauvaa joista vanhin 2.5 v ihan peräkkäin tässä just ja sen sijaan että avioliitto olis hunningolla, niin miehestäni tulee koko ajan vain parempia puolia esiin. Mitä rankempaa, sen täydellisemmäksi näyttää muuttuvan! Se on ihaninta, kun on "sen oikean" löytänyt ja veilä jos mies on taivaan lahja!

ja mies on vasta 30 :D, mutta niin toivevävymatskua, että isänikin on aivan haltioissaan. Sai kaverin tekemään pappojen juttuja, hahah.



Ehkä sellainen pelko piinaa, että mies tuntuu nyt niin hyvältä ollakseen totta. Eniten pelkään, että vaihtaa mut toiseen :/. Huono itsetunto, tiedetään! Milläs sitä korottaisi?



ap

että pidät koko ajn läheiset puhevälit miehesi kanssa! Näin mikään ei pääse yllättämään ja jos ongelmia näyttää ilmaantuvan, niin niihin pääsee heti käsiksi eikä tule yllätetyksi. Eli puhu miehesi kanssa ihan kaikesta avoimesti. se nostaa itsetuntoakin ja luottamusta suhteeseen paljon!