Ihanaa kun yläkerran tömistelijä ei ole kotona
Ihanaa kun yläkerrassa asuva kanta-astuja ei ole ollut kotona pariin viikkoon. On luksusta kun saa nukkua niin pitkään kuin huvittaa viikonloppuna. Ja voi ottaa vastamelukuulokkeet hetkeksi pois päästä. Ethän tule koskaan takaisin!
Kommentit (7)
Kunpa täälläkin olisi jossain. Ahdistaa mennä nukkumaan kun ei taas tiedä monta herätystä tulee. Ei aura edes korvatulpat.
Muuttaa pitäiai, mutta huono aika yrittää myydä.
Täällä taas loppui tuo ilo. Se on joku saatanan kehitysvammainen akka joka tömistelee, kolistelee, tiputtelee tavaroita ja huudattaa telkkaria täysillä 🤬
On jossain kaukomailla hankkimassa norsua lemmikikseen joten rauhasi on vain tilapäistä. 😵
Ihanaa kun meidän seinänaapurit muutti pois. Lapset suorastaan hyppi seinille. Aivan ryhäsiä, vetivät rullaluistimillakin sisällä. Ihanan hiljaista ollut ja saa nähdä mikä perhe muuttaa tilalle.
Tiedän tunteen. Yläkerrassa asui ennen vanha mummo ja ääniä ei kuullut. Kesällä mummo hoivakotiin ja pian tuli uusi asukas josta lähtee ääntä. Kolistelua ja tömistelyä päivin öin.
Minä häiriköin päivällä omia vastameluuulokkeitani sen 1. 5h ladatessani kuunnellessani musiikkia tai katsoessani ohjelmia - ihan vain luurista tasan normaalivolyymillä.
Laittakoon itse kuulokkeet. Niitä minäkin pidän. Maksoin niistä useita satasia eikä mikään häiritse enää yhtään. Ei tarvitse enää kuunnella yläkerran naishenkilön tuntemattoman kielisiä kiljumisia päivällä tai yöllä.
Tuttu tunne. Meillä tosin tällainen seinänaapurissa. Tömistelyn lisäksi tämä tyyppi kolistelee, äänestä päätellen raahaa tavaroitaan😳 sekä myös ölisee ja naureskelee kovaan ääneen. Jopa öisin. Viime yönäkin sieltä kuului taas jotain ihmeen sähläystä...Ei oikein jaksais enää.