kohta 3 v täyttävä lapseni ei suostu koskaan tulemaan syliini :( Miksi?
Olen kotiäiti ja kohta 3 v täyttävä lapseni ei suostu tulemaan koskaan syliini. Ei halua halaillakkaan. Se masentaa. Isäänsä halaa ja on sylissä jonkun verran. Kun kysyn miksi ei halua koskaan syliini, sanoo, ettei pidä minusta. Osaako joku sanoa, miksi lapseni on tuollainen?
Yleensä kun näen lapsia ja äitejä, lapset kovin mielellään menevät syliin. Entä teillä?
Kommentit (4)
Meillä isompi on isin ja pienempi minun syliteltävä. Sitten ristiin usein kieltäytyvät. Pienempi ei halua pusutella isää eikä edes kävellä käsi kädessä... Välillä kieltäytyy jopa heippaamasta. Täytti juuri 3v.
Meillä oli tuo sama vaihe. Tyttö osoitti samantien mieltä, kun olin menossa hakemaan tarhasta ja näki minut. Tuntui todella pahalta ja muistan ajatelleeni, että olen tehnyt jotain väärin jne. Tuo vaihe meni onneksi ohi ja nyt juoksee halaamaan, kun menen hakemaan :). Nyt on alkanut selvästi enemmän myös hakeutumaan syliin kuin koskaan ennen. Siskonsa taas viihtyisi sylissä koko ajan. Ovat kyllä muutenkin ihan erilaiset, joten kaipa tuossakin persoonallisuudestakin voi jotain olla kiinni. Muistan kyllä, etten minäkään koskaan ollut mikään syliin kiipijä :):
Meillä on isin tyttö ja äidin poika, mutta ovat kyllä kummankin sylissä. Tyttö saattaa jaksaa päivän ilman syliä eli ei suostu eikä halua / ei pyydä päästä minun syliini, mutta sitten tulee sylin tarve niin kova, että äitikin kelpaa. On 4 v.
Voi olla että teillä lapsella on joku ikävaihe meneillään.
Mutta enemmänkin mietin, millainen sinun suhden lapseesi on? Komennatko paljon? oletko etäinen, läsnä muttet paikalla? Viekö toinen lapsi tai toiset lapset enemmän aikaa ja huomiota tältä 3 vuotiaalta? Kun hermostut tai kuritat, annatko tukkapöllyjä, luunappeja tms pientä fyysistä kuritusta.
Leikitkö, vietätkö aikaa, kehutko? Lapsi tarvitsee näitä tosi paljon, ainakin kehuja reippaaksi ja kauniiksi ja niin edelleen. Joka päivä ja monta kertaa.
Eli jos oma toimintasi on jollakin tavalla sellaista että viestit lapselle välinpitämättömyyttä tai jaksamattomuutta, että et ole kiinnostunut lapsesta, hän ei hakeudu sinun syliisi, koska kokee ettet rakasta häntä.
Pidä päiväkirjaa, aloita heräämisestä ja jatka koko päivä iltaan asti, vaikkapa 2 viikon ajan. Silloin hahmotat, mitä teillä tapahtuu ja "missä sinä olet". Se on vähän sama kuin laihduttajilla ruokapäiväkirja, sitä ajattelee että syö terveellisesti ja vähän mutta sitten kun kirjaa kaiken ylös, huomaa totuuden. SamA on kanssakäymisessä ja olemisessa ja arjessa lasten kanssa. Sitä ei huomaakaan joitakin asioita, ennenkuin ne kirjaa ylös.
Muutos tapahtuu vasta sen jälkeen.
viihtyy molempien vanhempien sylissä.
Halaileeko teillä äiti ja isä keskenään? Lapsiin vaikuttaa kovin myös se, millaista mallia näkevät ympärillään.