Lue keskustelun säännöt.
Seuraava kuntien säästökohde, KOULUT
30.12.2025 |
Koulu opettajineen, keittäjineen, siivoojineen jne on kallis ylläpidettävä. Lisäksi tilat vaativat jatkuvaa kallista rakentamista. Kouluverkkoa on jo supistettu monissa kunnissa, mutta nyt ovat tulleet uudet tuulet, suositeltava minimikoko yhtenäiskoululle on 1000 oppilasta, yläkoululle 600 oppilasta. Alakoulu saa olla alle 300 jos yhteydessä on eskari. Tarvitaanko lukiotakaan jokaisessa kunnassa, kalliita opettajia. Lukioiden osalta suunnitelmat ovat kesken, mutta tarkoitus on valtion avuilla ohjata kuntia muodostamaan yhteisiä lukioita, suositeltu vähimmäisopiskelijamäärä on 500.
Kommentit (30)
Lukioita ei todellakaan tarvita joka kylällä. Sen ikäiset pystyy tarvittaessa jo vaikka asumaan itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vastuuta oppimisesta koululaisille itselleen. Hyyssäys seis. Häiritsijät ulos luokasta. vanhempien vastuulle järjestää korvaava koulutus, kun eivät osaa luokassa käyttäytyä. Tietotekniikan avulla 40 oppilaan luokat sallittava.
Kouluampumisetkin on helpompi tehdä keskitetysti, kun on isommat yksiköt.
Jos kahden koulun sijaan pidetään yhtä koulua, niin ei se opettajia vähennä ellet kasvata opetusryhmiä. Sen sijaan kyllä tilavuokrissa säästetään, mutta menetetään viihtyvyydessä ja mahdollisesti koulumatkat pitenevät valtavasti.
Mutta totta on se, että pieniä kyläkouluja on turha tekohengittää.
Vierailija kirjoitti:
Ja vastuuta oppimisesta koululaisille itselleen. Hyyssäys seis. Häiritsijät ulos luokasta. vanhempien vastuulle järjestää korvaava koulutus, kun eivät osaa luokassa käyttäytyä. Tietotekniikan avulla 40 oppilaan luokat sallittava.
Mites se tietotekniikka auttaa asiassa? Ajattelitko, että kouluihin jäisi vain ne oppilaat, jotka ei tarvitse opettajan erillistä tukea ja opetusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koululaiset osaavat nykyisin jo niin huonosti ettei osaamisen taso ainakaan laske koulujen lakkauttamisen myötä.
Kaikki penskat kotiopetukseen ja netin kautta. Yksi opettaja hoitaa koko yhden luokan koko Suomessa. Säästyy kun ei tarvita ruokaa, siivousta, tiloja, koulukyytejä jne. Tosin siinä menee sitten myös niitä työpaikkoja, mutta kysymys olikin säästöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kammottava esimerkki miten pimeitä keskiajan barbaarisia aikoja joudumme elämään barbaaristen oikeistolaisten takia. Sivistystä yritetään polkea lokaan, aikuiskoulutustukikin lakkautettiin ja nyt vielä käyvät peruskoulujenkin kimppuun. Tällainen valta pitäisi kaataa vaikka väkivalloin, tämä barbarismi ei muuten lopu!
Olen opettajana yläkoulussa, ja olen odottanut milloin säästöt lopulta kohdistuvat myös kouluihin.
En siis ole puhumassa säästöjä vastaan, vaan aivan aidosti olen odottanut, että mitä kunnat ja kaupungit keksivät, koska jossain vaiheessa on pakko alkaa säästämään myös perusopetuksesta, jos kaikesta muusta on jo säästetty. Koulutus ei voi jäädä säästöjen ulkopuolelle, vaikka olisi luvattu mitä, ja kaikesta muusta koulutuksen puolella onkin jo varmaan leikattu, paitsi ehkä juuri peruskoulusta ja lukiosta.
Mielestäni olisi koulun kannalta pikemminkin mahdollisuus, jos saataisiin säästöihin vedoten rakennettua perusopetusjärjestelmä uudelleen siten, että jaettaisiin oppilaat taitotasojensa mukaisiin ryhmiin. Lahjakkaimpien joukosta karsittaisiin motivaatio-ongelmaiset häiriköt pois, jotta saataisiin terävimmälle kärjelle työskentelyrauha.
Oman kokemukseni mukaan heikkolahjaisimpien ja älyllisesti jälkeenjääneiden tai nepsy- tai sosemo-lasten hyysäämiseen käytetty raha menee suurelta osin kankkulan kaivoon. Olisi armollisempaa myös sille heikommalle ainekselle, että emme vaatisi kaikilta samaa suoritustasoa. Kortistoon tai peukunkäyttäjiksi valuu kuitenkin niin iso osa porukasta, että olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa rahankäyttöä satsata pienenevät resurssit siihen porukkaan, joka aidosti on kiinnostunut opiskelusta ja itsensä kehittämisestä. Muulle porukalle jotain mukavaa päiväkerhotoimintaa, jossa sitten lähinnä opetellaan arjentaitoja, että ihminen pysyy hengissä, kuten keittämään pottuja ja makaroonia, ehkä ammatiksi varastohommia, täyttämään hyllyjä tai tekemään ruokakuljetuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioista on tullut aivan sairaan kalliita pyörittää sen myötä, kun kaikille hommattiin uudet pc-läppärit sekä niihin sähköiset kirjat eikä kenenkään tarvinnut enää itse kustantaa mitään. Fakta on, että yrityksistä poistuu leasing-koneita sitä vauhtia, että moni kunta olisi voinut hommata refurbished-koneet lukiolaisille, jotka kerätään lopuksi pois ja kierrätetään niin kauan kunnes ne hajoaa käsiin. Edes se, että akku ei lataudu, ei ole käytön este, jos halutaan oikeasti säästää hankinnoissa. Virtalähde mukaan koululle ja jatkoroikkaan kiinni. Sähköisen oppikirjan täyttäminen tai lukeminen selainohjelmalla ei vaadi laitteelta juuri minkäänlaista suoritustehoa.
Se, että kaikkien on pakko mennä lukioon tai ammattikouluun, ja siellä saa kaiken oppimismateriaalin ilmaiseksi, on johtanut siihen, että oppilaat enää eivät arvosta niitä. Hälläväliä-asenne leviää, kun mistään ei tarvitse maksaa mitään, eikä kouluun tarvitse varsinaisesti haluta tai pyrkiä vaan sinne on kaikkien pakko mennä. Yhteishakukinhan on nykyään aikamoista silmänlumetta, koska jokaiselle nuorelle kuitenkin jokin opiskelupaikka löydetään ja nuoretkin tietävät tämän, joten eivät satsaa opiskeluun välttämättä edes peruskoulun päättöluokalla.
Yläkouluissa on menty aivan älyttömän pieniin ryhmäkokoihin johtuen siitä, että tarkkailuluokat ja vastaavat pienryhmät on lakkautettu, ja oppimisvaikeuksista ja käytöshäiriöistä kärsivät on laitettu normiluokkiin. Tästä johtuen opetusta normiryhmissä on jouduttu mukauttamaan heikoimpien oppilaiden osaamisen tasolle, eikä ryhmissä ole minkäänlaista työskentelyrauhaa. Oppiminen on tällä hetkellä todella heikkoa kaikilla, myös lahjakkaimmat alisuoriutuvat. Nämä näkyvät kansallisesti Karvin ja kansainvälisesti PISAn tutkimuksissa, täysin kiistatonta siis.
Peruskoulu ei valmista enää oppilaita riittävästi toiselle asteelle, lukioissa joudutaan tälläkin hetkellä opiskelemaan aika paljon aikaisemmin peruskouluun kuuluneita asioita. Näin ollen lukiotkaan eivät valmista opiskelijoita enää riittävästi korkeakouluihin ja lopulta alati heikompia maistereita ja tradenomeja siirtyy työmarkkinoille. Ammatillisella puolellahan tämä näkyy esim. kädentaitojen puutteina, joka ilmenee rakentamisessa, hoitotyönlaadussa jne.
Eihän amikseenkaan voi ottaa ihmisiä, jotka eivät ole työmoraaliltaan riittävän kunnianhimoisia. Hoitotyö, rakennusala sekä monet kädentaito-alat ovat oikeasti vaativia ja vastuullisia töitä, joita ei voi antaa ihmisten hoidettavaksi, jotka eivät ole oikeita ammattilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkouluissa on menty aivan älyttömän pieniin ryhmäkokoihin
Mikä on älyttömän pieni? Tietämissäni yläkouluissa on noin 25 oppilasta per luokka, joskus jopa 30. Suurin tietämäni luokka oli yli 30 oppilasta.
Kouluja on lakkautettu 90-luvulta asti kaikki kyläkoulut hävinneet ajat sitten. Joku vasuri loihtii tästä nyt Purra ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluissa on menty aivan älyttömän pieniin ryhmäkokoihin
Mikä on älyttömän pieni? Tietämissäni yläkouluissa on noin 25 oppilasta per luokka, joskus jopa 30. Suurin tietämäni luokka oli yli 30 oppilasta.
Meidän koulussa perusopetusryhmä on 16 oppilasta johtuen käsitöiden, kotitalousen sekä fyken rajaamasta ryhmäkoosta. Oppilaita voidaan toki laittaa liikunnassa vaikkapa 32 oppilaan ryhmiin, mutta melkein 10 tuntia viikossa oppilaat ovat sitten jakoryhmissä.
Minä voin opettaa omassa aineessani vaikka 50 oppilasta, jos mukana ei ole yhtään erityisoppilasta, lievästi kehitysvammaista tai käytöshäiriöistä. Kuten tiedät, nämä lapset on integroitu normiryhmiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Lukioita ei todellakaan tarvita joka kylällä. Sen ikäiset pystyy tarvittaessa jo vaikka asumaan itsenäisesti.
ja mitäpä sitä itseään tyhmäksi lukemaan
Herttileeri, miten säikähdinkään, kun ilman rillejä luin että säästökohteena OLUT! Huh-huh, taitaa olla aika käydä silmäleikkauksessa...
Vierailija kirjoitti:
Olen opettajana yläkoulussa, ja olen odottanut milloin säästöt lopulta kohdistuvat myös kouluihin.
En siis ole puhumassa säästöjä vastaan, vaan aivan aidosti olen odottanut, että mitä kunnat ja kaupungit keksivät, koska jossain vaiheessa on pakko alkaa säästämään myös perusopetuksesta, jos kaikesta muusta on jo säästetty. Koulutus ei voi jäädä säästöjen ulkopuolelle, vaikka olisi luvattu mitä, ja kaikesta muusta koulutuksen puolella onkin jo varmaan leikattu, paitsi ehkä juuri peruskoulusta ja lukiosta.
Mielestäni olisi koulun kannalta pikemminkin mahdollisuus, jos saataisiin säästöihin vedoten rakennettua perusopetusjärjestelmä uudelleen siten, että jaettaisiin oppilaat taitotasojensa mukaisiin ryhmiin. Lahjakkaimpien joukosta karsittaisiin motivaatio-ongelmaiset häiriköt pois, jotta saataisiin terävimmälle kärjelle työskentelyrauha.
Oman kokemukseni mukaan heikkolahjaisimpien ja älyllisesti jälkeenjääneiden tai nepsy-
olisit nyt suoraan sanonut että persut pois normiluokista niin homma on korjattu
Vierailija kirjoitti:
Lukioista on tullut aivan sairaan kalliita pyörittää sen myötä, kun kaikille hommattiin uudet pc-läppärit sekä niihin sähköiset kirjat eikä kenenkään tarvinnut enää itse kustantaa mitään. Fakta on, että yrityksistä poistuu leasing-koneita sitä vauhtia, että moni kunta olisi voinut hommata refurbished-koneet lukiolaisille, jotka kerätään lopuksi pois ja kierrätetään niin kauan kunnes ne hajoaa käsiin. Edes se, että akku ei lataudu, ei ole käytön este, jos halutaan oikeasti säästää hankinnoissa. Virtalähde mukaan koululle ja jatkoroikkaan kiinni. Sähköisen oppikirjan täyttäminen tai lukeminen selainohjelmalla ei vaadi laitteelta juuri minkäänlaista suoritustehoa.
Se, että kaikkien on pakko mennä lukioon tai ammattikouluun, ja siellä saa kaiken oppimismateriaalin ilmaiseksi, on johtanut siihen, että oppilaat enää eivät arvosta niitä. Hälläväliä-asenne leviää, kun mistään ei tarvitse maksaa mitään, eikä kouluun tarvitse
Lukiot voitaisiin palauttaa maksullisiksi. Olis tervetullutta. Saisi ne ulos lukiosta, jotka raahustaa nelosen rivillä eteenpäin ja lähinnä käy syömässä koululla. Aina ei luokkaankaan osuta. Jos pitäisi alkaa ostaa edes osa kirjoista itse, saattaisi alkaa ratkaisuja syntyä.
"netin kautta. Yksi opettaja hoitaa koko yhden luokan koko Suomessa."
Eikö riittäisi, että joku työtön valvoo, että kaikki lapset tekevät Google kääntäjällä ja muilla Googlen apuvälineillä oppikirjoja tietyn verran? Lapset saisivat kysyä toisiltaan apuja, mutta valvojan ruudulla näkyisi kaikkien näytöt.
Näitä valvojia voisi olla 1000 per luokka, ja koko Suomi käytössä. Eli, yhtä luokkaa kohti olisi n. 200 näyttöä valvottavana per valvoja.
Maksimaaliset säästöt saisi tässä. Pitäisi maksaa vain ruutuvalvojien paikka. 10 000 ruutuvalvojaa ja jokaiselle palkkaa vaikka 15 000 €/v (työssä riittäisi vain lunttaamisen ilmianto).
Tekisi yhteensä 1,5 mrd € plus laitteistokulut valtiolle 10 milj. €. Jäisi vielä oppikirjojen kustantaminen, mutta se ei olisi kokonaisuudelle valtavaa rahamäärää kun kierrätystä olisi.
Säästö olisi suuri: nyt perusopetus maksaa n. 6,24 mrd. €, tässä päästäisiin selvästi alle 2 mrd euron.
Epäisänmaallista leikata koulutuksesta