Onko avara luonto aina pelkkää seksiä ja tappamista? Miten sitä pystyy herkät lapset katsomaan?

mutta minulle aina ihan liikaa siinä vaiheessa kun joku eläin tapetaan.

Se on luontoDOKUMENTTI. Eli siinä kuvataan villieläinten oikeaa elämää luonossa ja se nyt vaan sattuu olemaan aika julmaa. Luonnon valinta = vahvimman oikeus.

Meinaatko nyt kieltää lapsilta luontodokkarien katselun?

kuin hengissä pysymisen yrittäminen hinnalla millä hyvällä (= väkivalta) ja suvun jatkaminen (=seksi).

kun olen niin herkkä, en kestä luontodokumentteja. (Lapset siis nyt jo isoja, teini + aikuinen, siksi imperfekti...).

muuta kuin se seksi ja tappaminen. Tuo "dokkari" oli juuri sellainen b-luokan tekele, johon on leikattu jämäpaloja niistä tallenteista, joita on kuvattu aina samoissa kansallispuistoissa. Maailmassa sattumalta on muitakin eläimiä kuin norsuja, leijonia ja apinoita. Ja sitten tohon "dokkariin" oli tehty tuollainen kämpelö käsikirjoitus/teema, jossa oli tieten tahtoen saatu aikaan draamaa. Mua harmittaa; luulisi, että jos on tuhat tuntia tallennettu jonkun eläinlauman toimintaa, siellä olisi tapahtunut jotain muutakin kuin joukkomurhia. Muutenhan esimerkiksi noissa leijonalaumoissa ei olisi yhtään aikuiseksi ehtinyttä yksilöä.



Useimmilla mantereilla suurpetojen määrä on niin pieni, että liikenne ja mikrobit on vähintään yhtä suuri vaaratekijä mille tahansa eläimelle kuin sudet, karhut tai muut pedot. Mutta, koska on paljon työläämpää kuvata näitä lajeja, joiden ympärille ei ole rakennettu valmista teollisuutta (=eläimet eivät ole tottuneet kuvaajiin, majoitukset ja valmiiksi rakennetut kuvauspaikat ja valmiiksi etsityt eläinlaumat puuttuvat), niin niitä ei sitten kuvata yhtä paljon. Useimmilla eläimillä on myös varsin selkeä kiima-aika, ja muu 90% elämästä menee muuhun kuin tappelemiseen ja paritteluun. Olisi kiva nähdä sitä muutakin elämää.



ap.

elämän kiertokulku on julmaa ja se on ihan normaalia. Eriasia jos jäädään sillä ruoanhakusaalistuksella mässäämään, mutta ihan asiallisesti esitettynä sen kestää lapsikin

mielestä se oli ihana dokumentti. Lapsenakin katsoin aina ja sen jälkeen leikin niitä eläimiä joita siinä oli ollut. Ja olin herkkä lapsi ja olen vieläkin aikuisena. Olen aina ollut eläinrakas ja arvostanut luontoa vaikka meillä on ollut halkaliiterissä kuolleita jäniksiä roikkumassa ja syönyt perheen possun jouluna jonka kanssa kesällä leikkinyt ja syöttänyt. Ei traumoja. Se on vaan miten nämä asiat opettaa lapsille.

jos on hyvät oltavat ja sosiaaliset ja/tai älykkäät elukat kyseessä, niin sitten voi olla jonkun verran muutakin. Mutta ylivoimaisesti suurin osa eläinten ajasta menee hengissäselviämiseen, nukkumiseen ja lisääntymiseen (kiima-ajan lisäksi lasken tähän esim. poikasten ruokkimisen, linnuilla haudonnan jne). Tiesitkö muuten että pedot onnistuvat yleensä 10 % yrityksistään saamaan saaliin kiinni? Eli aikaa menee. Monet eläimet myös nukkuvat todella paljon, esim. leijonat n. 16 h vuorokaudessa, eipä sekään hirveän mielenkiintoista katsottavaa ole...

Mutta, kun eläinten elämässä on juurikin muuta kuin se seksi ja tappaminen.

todella monilla selkärankaisnaarailla tulee kiima muutaman viikon välein siihen asti kun tulevat kantaviksi.

muuta kuin se seksi ja tappaminen. Tuo "dokkari" oli juuri sellainen b-luokan tekele, johon on leikattu jämäpaloja niistä tallenteista, joita on kuvattu aina samoissa kansallispuistoissa. Maailmassa sattumalta on muitakin eläimiä kuin norsuja, leijonia ja apinoita. Ja sitten tohon "dokkariin" oli tehty tuollainen kämpelö käsikirjoitus/teema, jossa oli tieten tahtoen saatu aikaan draamaa. Mua harmittaa; luulisi, että jos on tuhat tuntia tallennettu jonkun eläinlauman toimintaa, siellä olisi tapahtunut jotain muutakin kuin joukkomurhia. Muutenhan esimerkiksi noissa leijonalaumoissa ei olisi yhtään aikuiseksi ehtinyttä yksilöä.

Useimmilla mantereilla suurpetojen määrä on niin pieni, että liikenne ja mikrobit on vähintään yhtä suuri vaaratekijä mille tahansa eläimelle kuin sudet, karhut tai muut pedot. Mutta, koska on paljon työläämpää kuvata näitä lajeja, joiden ympärille ei ole rakennettu valmista teollisuutta (=eläimet eivät ole tottuneet kuvaajiin, majoitukset ja valmiiksi rakennetut kuvauspaikat ja valmiiksi etsityt eläinlaumat puuttuvat), niin niitä ei sitten kuvata yhtä paljon. Useimmilla eläimillä on myös varsin selkeä kiima-aika, ja muu 90% elämästä menee muuhun kuin tappelemiseen ja paritteluun. Olisi kiva nähdä sitä muutakin elämää.

ap.

Eikä ne olleet minusta julmia. Ehkä hieman surullisia. Katsoin sata varmasti kaikki kyseiset ohjelmat jos vain muistin.



Nykyisin olen herkempi näillekin. Mutta mielelläni katson niitä edelleen.