Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mielipiteitä... kolmevitosena opiskelamaan psykologiaa?

Vierailija
22.10.2011 |

Neuropuoli kiinnostaisi. Olen suorittanut yhden yliopistotutkinnon jo aiemmin ja psykologiasta on perusopinnot ja muutama aineopintokurssi tehtynä.



Eli tiedän mitä on yliopisto-opiskelu ja jokin käsitys myös siitä, mitä psykologian opinnot sisältää.





Mutta olenko liian vanha? Miten "vanhus" (40-kymppinen) aikanaan työllistyisi?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

perusopinnot ja ajattelin suorittaa aineopinnot avoimen puolella. Psykologeilla jotka ovat terveydenhoitopuolella on huonot palkat ja bisnespuolella taas on ikärasismia. Itse olisin kiinnostunut opiskelemaan psykoterapeutiksi (olen jo 40 v.), mutta se taas on tehty niin hankalaksi, ettei taida onnistua.

Vierailija
2/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koskaan ei voi tietää työllistyykö vai ei. Älä kuuntele muita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tekisin aineopinnot loppuun avoimessa jatkaen täyspäiväisenä nykyisessä työssä ja sitten rupeaisiin hakemaan sisään oikeaan yliopistoon.





ap

Vierailija
4/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maakunnissa on vähän joka paikassa psykologin paikkoja auki. Ja julkisella puolella psykologit voivat jo vähän määritellä palkkaansakin, koska pulaa on. Ei ole psykologin palkka todellakaan huonoimmasta päästä akateemisia palkkoja.



Olet vielä nuori, ihan hyvin ehdit opiskella ja tehdä niitä töitäkin vielä 25 vuotta!



Toinen asia sitten on, pääsetkö opiskelemaan. Psykologiksi hinkuvia on niin paljon, että sisäänpääsy on kohtuullisen vaikeaa. Psykologiksi pääsee opiskelemaan vain ja ainoastaan pääsykokeen ja soveltuvuuskokeen kautta (sinä joudut hakemaan lisäksi tutkintokiintiössä), joten ei sinne niin vain mennä.



Mieluummin psykolgi, jolla vähän elämänkokemusta takana, kuin psykologi suoraan koulutusputkesta.



Lycka till!

Vierailija
5/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

myöhemmin vielä vaikeampaa. alallla on myös töitä enemmän kuin koskaan.

t 36 kohta valmistuva

Vierailija
6/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

T 45-vuotiaana luokanopettajksi valmistunut, joka työllistyi heti, vaikka pelkäsikin juuri tuota ikärasismia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maakunnissa on vähän joka paikassa psykologin paikkoja auki. Ja julkisella puolella psykologit voivat jo vähän määritellä palkkaansakin, koska pulaa on. Ei ole psykologin palkka todellakaan huonoimmasta päästä akateemisia palkkoja.

Olet vielä nuori, ihan hyvin ehdit opiskella ja tehdä niitä töitäkin vielä 25 vuotta!

Toinen asia sitten on, pääsetkö opiskelemaan. Psykologiksi hinkuvia on niin paljon, että sisäänpääsy on kohtuullisen vaikeaa. Psykologiksi pääsee opiskelemaan vain ja ainoastaan pääsykokeen ja soveltuvuuskokeen kautta (sinä joudut hakemaan lisäksi tutkintokiintiössä), joten ei sinne niin vain mennä.

Mieluummin psykolgi, jolla vähän elämänkokemusta takana, kuin psykologi suoraan koulutusputkesta.

Lycka till!

Joo, kävin kerran aiemmin leikkimielellä kokeilemassa pääsykokeita (luin materiaalit kerran läpi) ja jäin muutaman pisteen päähän. Sitten olisi toki ollut se soveltuvuuskoe tms. mutta uskoisin, että tuon kirjallisen puolen läpäisen, jos luen kunnolla.

Vierailija
8/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tein yhden (uusi ala) yliopistotutkinnon 35- vuotiaana. Tai aloittaessa olin 35, valmistui neljä vuotta myöhemmin. Töitä on löytynyt, vaikka "ruuhkainen" ala ja paljon nuoriakin. Psykologiakin olisi kiinnostanut, mutta tilastotiede esti hakemisen. Tai sitä arastelin. Psykologia tosin ilmeisesti koulumaisesti opiskeltava aine yliopistossa. Räpaljon läsnäolopakkoa, kuinka mahtaa onnistua työssäkäynnin ohessa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
22.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tein yhden (uusi ala) yliopistotutkinnon 35- vuotiaana. Tai aloittaessa olin 35, valmistui neljä vuotta myöhemmin. Töitä on löytynyt, vaikka "ruuhkainen" ala ja paljon nuoriakin. Psykologiakin olisi kiinnostanut, mutta tilastotiede esti hakemisen. Tai sitä arastelin. Psykologia tosin ilmeisesti koulumaisesti opiskeltava aine yliopistossa. Räpaljon läsnäolopakkoa, kuinka mahtaa onnistua työssäkäynnin ohessa?

Avoimessa voi opiskella aineopinnot etänä.

Tilastopuoli ei ole varmaan minulle iso ongelma, aiempi tutkintoni on matemaattiselta alalta.

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän yksi