Mikä on sinusta romanttisuuden huipentuma? Mikä on sulattanut sydämesi? :)

Se kun saa hämmennettyä toisen pään jollain tekemisellä tai sanomisella <3

No nyt kyllä pistit pahan. Vaikea päättää, olisiko se joku ihana asia, jonka oma rakas on sanonut, erityisen pitkä suukottelu vai se, kuinka hän piti minusta huolta, kun olin kipeänä. Romanttisen kumppanin kanssa tehdään paljon muistoja.

Ei ole ollut koskaan sellaista. Ikusinkkuna kohti viittäkymmentä. Nuorena oli pahismiehiä jotka piti karkottaa.

Tapasin mieheni kun hän oli 26v. Nyt hän on 67v ja näen edessäni edelleen 26v version, vaikka tiedän ettei muut näe.

Tämä on oikeasti stereotyyppisen tylsä ja sukupuolittunut vastaus, mutta olen kokenut tyttöystävien ensimmäisen ruoanlaiton jotenkin romanttisena. Ystäville ja perheelle esittely on myös hyvin romanttinen ele, kuten myös julkinen suutelointi tahi kosketus.

Vierailija kirjoitti:

Tapasin mieheni kun hän oli 26v. Nyt hän on 67v ja näen edessäni edelleen 26v version, vaikka tiedän ettei muut näe.

Näen samoin entisen puolisoni. On vaikea ajatella, että tässä lähellä eläkeikää kenenkään muun - siis ikäiseni - ulkonäkö voisi enää laukaista samoja tunteita kun hän.  

Kaunein rakkauskirje jonka sain

Uskon että tuollaisen kunnian saa vain harva.

Mutta tämä mies olikin saksalainen.

Vierailija kirjoitti:

Kaunein rakkauskirje jonka sain

Uskon että tuollaisen kunnian saa vain harva.

Mutta tämä mies olikin saksalainen.

Rakkauskirjeet on äärimmäisen ihania. Ne kun säilyttää hyvin, niin on mitä lukea lämmöllä vanhemmilla päivillä.

Silmien venyttely pistää kyllä ihanaksi :)

Olen nainen joka ei ymmärrä romanttisuutta, nuorempana jopa nauroin sellaiselle.  Pitkiäkin   parisuhteita ollut, mutta loppuelämäni aion viettää yksin.  Sain kukkia, kivoja lahjoja yms. mutta  romanttiset eleet koin jotenkin  vastenmielisiksi.  Myönsin lopulta, että pohjimmiltani olen onnellinen vain sinkkuna.

Kädelle suuteleminen. 

Olimme alkaneet seurustelemaan muutamaa kk aiemmin ja joulu oli tuloillaan. Tarkoitukseni oli leipoa juuri ennen joulua taatelikakku, mutta minulle nousi kuume ja olin aika kipeä. Surkuttelin sitä miesystävälleni, että leipominen jää nyt väliin. Hän lohdutti minua, että hän voi leipoa sen kakun jos kerron miten se tehdään. Olin aivan ällistynyt, kun hän pisti tuumasta toimeen ja katselin sohvan uumenista hänen miehekkäitä isoja käsiään, kun hän leipoi meille keskittyneesti sen taatelikakun.

 Silloin tajusin minkä kultakimpaleen olin löytänyt itselleni. Ja tuo tapahtuma oli romanttisinta ja vaikuttavinta, mitä koskaan kukaan mies oli minulle tehnyt. Nyt hän on ollut mieheni jo 25 vuotta ja rakastan häntä edelleen mielettömästi.