Millä tavalla teet parinvalintaa? (Gallup)
Silloin kun olet ollut sinkkuna, millä tavoin teet parinvalintaa?
Vaihtoehto A: sinulla on muutamia kriteerejä, joista et jousta (esim. tupakointi, pienet lapset jne). Sinulle riittää, että kumppani on "ihan kiva", "paperilla hyvä" ja viihdyt hänen seurassaan. Ei haittaa, vaikka et tuntisikaan voimakkaita/syviä ihastumisen/rakastumisen tunteita. Ymmärrät, että todennäköisyys saada kumppaniksi joku Sofia Belorfin/Mikko Leppilammen näköinen henkilö on vähäinen tai olematon.
Vaihtoehto B: Sinulla on pitkä ja yksityiskohtainen kriteerilista, mitä kumppanin täytyy täyttää. Toivot, että heti ensikohtaamisella tai ainakin tapailun alussa kipinöiden täytyy sinkoilla, tuntea syvää henkistä yhteyttä ja kemiaa ja vetovoimaa ja jos et näitä tunne, haluat jatkaa paremman kumppanin etsimistä. Jos tapailukumppani ei tunnu ihan täydelliseltä, sinulle herkästi tulee sellainen fiilis, että "pitäisikö mun kuitenkin koittaa yrittää löytää parempi kumppani?"'
Kun ainakin itse kun olen katsonut vaikka Unelmahäät tai Supernanny Suomi -sarjoja, niin minä ainakin olen miettinyt, että "mitä tuo nainen/mies näkee tuossa puolisossaan? Minä en naisena ikinä valitisisi tuota miestä itselleni (tai kenellekään läheiselleni kumppaniksi". Mutta ilmeisesti nämä pariskunnat ovat ihan tyytyväisiä valintaansa.
Kommentit (13)
Lähempänä B kuin A. Parin muodostus ei ole itseisarvo.
Niin tiukat vaatimukset, että yksin olen. En halua muuttaa kenenkään kanssa asumaan enää. Arvostan yksin oloa sekä omia tapojani ja tottumuksiani. 50 vuotta riitti saman kanssa. Kukaan ei häntä "voita".
C - valitsin ihmisen jonka kanssa minulla oli yhteinen arvomaailma ja keskustelussa huomasin, että kemiat kohtasi. En silloin tiennyt ulkonäköä, koulutusta tarkemmin enkä tulotasoa ennen kuin kohtasimme livenä.
Tapasimme siis eräässä kotikaupunkini FB-ryhmässä ja keskustelimme vanhoista asuinpaikoistamme ja huomattiin, että yhteisiä tuttujakin meillä on. Jossain vaiheessa hän laittoi yksityisviestiä liittyen yhteen pohdintaani ja pitkien keskustelujen jälkeen - puhuimme jo muustakin ja vihdoin tapasimme.
Nyt on jo takana avioliittoa melkein 10 vuotta ja rakastan tätä miestä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
C - valitsin ihmisen jonka kanssa minulla oli yhteinen arvomaailma ja keskustelussa huomasin, että kemiat kohtasi. En silloin tiennyt ulkonäköä, koulutusta tarkemmin enkä tulotasoa ennen kuin kohtasimme livenä.
Tapasimme siis eräässä kotikaupunkini FB-ryhmässä ja keskustelimme vanhoista asuinpaikoistamme ja huomattiin, että yhteisiä tuttujakin meillä on. Jossain vaiheessa hän laittoi yksityisviestiä liittyen yhteen pohdintaani ja pitkien keskustelujen jälkeen - puhuimme jo muustakin ja vihdoin tapasimme.
Nyt on jo takana avioliittoa melkein 10 vuotta ja rakastan tätä miestä edelleen.
Oletko minä? Olisin voinut vastata samoin ja tutustuminen oli meilläkin netissä.
C, mikäli ihminen tuntuu minulle kaikin tavoin täydelliseltä ja lisäksi on kipinää, voin harkita valitsevani hänet mikäli hän on valittavissa. Tuo oli minulle se ainoa esikarsinta minkä mukaan menin ja katunut en ole.
On mulla tietysti kriteerejä (kuten pitää olla mahdollisimman päihteetön, koulutettu, elämänhallinta ja talous kunnossa), mutta usein ne lentävät romukoppaan, kun kohtaa jonkun, jonka kanssa on tarpeeksi kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
C - valitsin ihmisen jonka kanssa minulla oli yhteinen arvomaailma ja keskustelussa huomasin, että kemiat kohtasi. En silloin tiennyt ulkonäköä, koulutusta tarkemmin enkä tulotasoa ennen kuin kohtasimme livenä.
Tapasimme siis eräässä kotikaupunkini FB-ryhmässä ja keskustelimme vanhoista asuinpaikoistamme ja huomattiin, että yhteisiä tuttujakin meillä on. Jossain vaiheessa hän laittoi yksityisviestiä liittyen yhteen pohdintaani ja pitkien keskustelujen jälkeen - puhuimme jo muustakin ja vihdoin tapasimme.
Nyt on jo takana avioliittoa melkein 10 vuotta ja rakastan tätä miestä edelleen.
Oletko minä? Olisin voinut vastata samoin ja tutustuminen oli meilläkin netissä.
Ollaan sielun siskoja :)
Noista jos pitää valita niin B. kriteerilistani on about tällainen: samansuuntainen arvomaailma, yhteensopiva elämäntyyli, samanlainen huumorintaju, seksuaalinen vetovoima, samanlainen käsitys romantiikasta, yhteensopivat seksuaaliset mieltymykset, jotain samansuuntaisia kiinnostuksenkohteita, ja lisäksi miehen pitää olla empaattinen, ystävällinen, tasa-arvoinen, huomioiva, tasapainoinen, tupakoimaton (satunnainen "bilepolttaminen" ei haittaa), ja sellainen, jonka seurassa viihdyn... ja ei saa olla persoonallisuushäiriöitä, pahoja mielenterveysongelmia, addiktioita, ongelmakäyttäytymistä, tms. olikohan muuta? varmasti oli jotain muutakin. Mutta ei tällaista ihmistä etsitä rasti ruutuun -listan kanssa, vaan käytännössä suhde ei etene edes tapaamiseksi saati suhteeksi, jos nämä eivät toteudu, koska silloin aina liian pahasti "tökkii" joku. Ihmissuhteet muodostuvat luonnostaan yhteensopivien ihmisten välille, ja se on aika hyvä ohjenuora ja kriteeri. Nyt aikuisena ihmisenä ymmärtää jo tarkemmin, mitkä kaikki "kriteerit" siinä taustalla vaikuttavat, joskin kyllä minä jo nuorena tiesin, että kumppanin pitää olla samanhenkinen.
Ja ihastuminen, rakastuminen ja rakastaminen ovat tärkeä asia suhteessa. En lähde kädenlämpöisiin kaverisuhteisiin.
Heti kun mainittiin blörffi/lepsulampare niin tippu alapeukkua tälle
Vierailija kirjoitti:
On mulla tietysti kriteerejä (kuten pitää olla mahdollisimman päihteetön, koulutettu, elämänhallinta ja talous kunnossa), mutta usein ne lentävät romukoppaan, kun kohtaa jonkun, jonka kanssa on tarpeeksi kemiaa.
onko se jörkevää, jos se toinen on vaikka alkoholisti ja köyhä tai muuta elämänhallintaongelmaa?
Vierailija kirjoitti:
On mulla tietysti kriteerejä (kuten pitää olla mahdollisimman päihteetön, koulutettu, elämänhallinta ja talous kunnossa), mutta usein ne lentävät romukoppaan, kun kohtaa jonkun, jonka kanssa on tarpeeksi kemiaa.
Eli voisitko olla vaikka päihdeongelmaisen kanssa, jolla on elämänhallinta sekaisin, jos vaan on kemiaa? Itse onneksi olen sellainen, että oma fiilis lässähtää, jos jotain tällaista kävisi ilmi. Mutta vaikkei fiilis lässähtäisi, en silti lähtisi suhteeseen ihmisen kanssa, joka toisi elämääni ongelmia - sen verran pitää itseäkin arvostaa ja omasta elämästä välittää.
up