Masentunut jätetään terveyskeskuksessa heitteille

Mielenterveystoimistossakaan ei juuri mikään toimi. Mulla on bipolaarihäiriödiagnoosi, edes lääkitystä ei ole saatu siellä kuntoon muusta puhumattakaan. Ketään ei yksinkertaisesti kiinnosta, niinkauan kun et yritä suoranaisesti tappaa itseäsi, saat pärjätä omillasi. Onneksi sain nyt lopultakin muutaman satasen säästettyä, että voin mennä yksityiselle ja saan ehkä oikeasti jotakin apua. Toivon niin.

Ehkä lääkäri ajatteli että olet jo saanut terapiaa ja jos se ei auta, hän ei keksi muuta. Tai sitten et antanut todellista kuvaa olostasi



Sinänsä se sh:n kanssa juttelu ei ole huonoa hoitoa välttämättä. Siellä voi käydä kerran, pari viikossa vaikka kuinka kauan. Sh:n arvio hoidontarpeestasi painaa lähetteen saamisessa psykpolille. YTHS hoitaa hyvin tällaiset asiat, minkä oletkin saanut jo kokea.



Tilaa aika sille sh:lle ja puhu tästäkin että tunnet tarvitsevasi lääkitystä. Ja voit sitten mennä uudestaan lääkärille ja pyytää että saisit masennuslääkkeet.



t. masentunut äiti

mutta enää en kuulu heidän hoitonsa piiriin. En halua lääkereseptiä kouraan, vaan jotain oikeaa apua (olen kokeillut masennuslääkkeitäkin moneen kertaan). Toisaalta jos ei muuta apua saa niin kaippa reseptikin on parempi. Vaikealta tuntuu kun kuuluisin sairaslomalle, mutta lasten kanssa on jaksettava ja kohta tosiaan alettava etsimään töitäkin (Se pelottaa suunnattomasti). t. ap

Mulla oli mtt:ssä erittäin fiksu ja empaattinen sairaanhoitaja. Se kävi ihan terapiasta se siellä käyminen. Ei se ole mun mielestä mitään yhtä tyhjän kanssa. On vaan niin, ettei kaikille tarjota automaattisesti erikoissairaanhoitoon lähetettä koska tarve on niin suuri. Koska sä olet kuitenkin työiässä ja pienten lasten äiti, olet hyvissä asemissa.



Lääkärihän kuitenkin sanoi, että jos olo pahenee, soita uudestaan. Tee niin ja tee selväksi, että tarvitset psykiatrin arviota.



Ja tietysti jos rahaa on, kuka tahansa voi ostaa terapiaa itselleen, se vaan sit maksaa ilman Kela-korvausta 80 euroa tunti.



Onko lääkekokeilusta kauan? Masennuslääkkeet kehittyy ja on ehkä tullut markkinoille uusia, joista vois olla apua. Itse käytän essitalopraamia, joka on melko uusi lääke.



Myös työkkäristä voi saada apua, jos työhönpaluu pelottaa. Tai haluaisitko suuntautua uudelle alalle tai hankkia lisäkoulutusta?

vaan päästä työhön ansaitsemaan. Valmistuin maisteriksi muutama vuosi sitten, mutta omalta alalta ei ole kovin paljoa työkokemusta. Pelottaa tämä julma maailma ja kilpailu työpaikoista ja se, että en saa töitä. Jos saan, pelottaa, miten pärjään.



Ehkä varaan ajan hoitajalle, jos saisin edes jotain apua.

mutta toi on toisaalta semmosta tyypillistä masentuneen ajattelua, jonka tunnistan itsessäni. Että maailma on paha ja mulle ei voi käydä siinä hyvin, ja että armoa ei anneta aloittelijalle tai toihinpalaajalle. Masentuvaiset on herkkiä ihmisiä usein, jotka kuulostelevat liikaakin mitä muut ajattelee heistä ja hyväksytäänkö heidät.



Töihinpaluu on tietysti iso juttu mutta ajattele välillä niitä vahvuuksia joita sulla on. Jossain suakin tarvitaan ja sulla on jotain annettavaa. Sit jos joudut olemaan työttömänä jonkin aikaa, ei sekään ole maailmanloppu tai mikään häpeä. Pääset siitä eteenpäin jotenkin. Se on sen ajan murhe.

että ajattelumallini ovat osittain vääristyneitä ja että olen turhankin negatiivinen tulevaisuuden suhteen. Tuntuu vain, että en pysty muuttamaan ajattelutapaani ja että olen jumissa ajatusteni kanssa. En tiedä, miten tästä eteenpäin. Jotenkin vain on porskutettava... t. ap

pääse psykiatrian poliklinikalle ennenkuin on kokeiltu ainakin kahta eri masennuslääkettä tuloksetta, näin ainakin meidän tk:ssa sanottiin. eli kannattanee kuitenkin pyytää ne lääkkeet:(

Niinpä.



Mulla ei ole masennusta (kai), mutta on kroonista kipua ja inhottavaa oloa ollut 5 v joka paljastui vihdoin ruoka-aineallergian aiheuttamien suolistovaurioiden aiheuttamaksi. Julkisella puolella ja YTHS:llä tarjosivat terapiaa ja



Masennuksen sanotaan olevan tulehduksellinen sairaus.

Kandee tarkistuttaa että hampaat ja ikenet on kunnossa (ne on lähellä aivoja ja aivo-veriestekään ei suojaa kaikilta suun tulehdusten bakteerien leviämiseltä aivoihin).



Myös atopia ja piilevät ruoka-aineallergiat voi aiheuttaa masennusta ja inhottavaa oloa. Jos on välillä ripulia, ihottumaa tms, suosittelen käymään esim Antioksidanttiklinikalla. Siellä ne on lääkäreitä niin kuin muutkin, mutta pureutuu ongelmien syihin eikä vaan anna nappia naamaan.

Allergiat, masennus ja muut tulehdukselliset sairaudet ei oo leikin asia - ne aiheuttaa ateroskleroosia eli valtimonkovettumatautia. Usein syynä voi olla vaikka jonkun mineraalin vähäisyys elimistössä tai jonkun metallin liikamäärä elimistössä, ja tämä estää joitain tiettyjä prosesseja kehossa.



Itselläni on nyt ekat täysin kivuttomat kolme kuukautta kymmeneen vuoteen (olen parikymppinen).

Myös uni on ihan toisenlaista - ennen nukuin 9-16 tuntia ja heräsin aina väsyneenä, kun nyt käytännössä 8h unien jälkeen herään ilman kelloa



Myös kandee kattoo esim elinympäristöö missä oleilee - hirvee määrä tavaraa ja epäjärjestys (varmasti tuttua myös lapsiperheissä joissa epäjärjestys on kahta kauheempaa, jos sitä on) kuormittaa mieltä. Itse pistin joukolla menemään tavaraa mitä en ole käyttänyt vuosiin ja jo helpotti. Esim siivoaminenkin on nyt helpompaa.

Se on jännä, että se auttaa muutenkin valitsemaan myös minkä muunlaisia asioita elämässään pitää (minulla oli huonoja ihmissuhteita jotka tukivat tätä masentuneisuutta)



Tsemppiä sulle, toivotaan että kaikki järjestyy!

No nehän tarjoaa apuaan mielellään nimenomaan noihin epämääräisiin vaivoihin ja ottaa rahat pois. Saattaahan sekin keventää oloa, kun lompsa kevenee.

sieltä antioksidanttiklinikalta? olen miettinyt löytäisinkö sieltä apua eri vaivoihini kun ei muualtakaan tunnu syitä saati apua erinäisiin vaivoihini löytyvän... t. yks ketjun lukija

ja heillä on nimenomaan masennuksesta paljon tietoa. Jos käyt juttelemassa hänen luonaan, hän selvittää tarkemmin tilannettasi, ja hän voi sitten suosittaa esim. psyk.pkl:lle siirtymistä, jos terveysaseman keinot ei riitä sun auttamiseen. Usein psyk.sh:n luona käydään 5-10 kertaa, ja sen perusteella mietitään jatkot.

Ei ne lääkkeet pahoja ole, ne voi tukea sun vointia, niin että jaksat sitten puhua ja miettiä elämääsi ja päästä eteenpäin.