Vatsassa vääntää ahdistus ja rinnassa särkyvä sydän
Olin/olen todella rakastunut, pitkään, yhteen ihmiseen. Välillämme ei vielä ehtinyt tapahtua mitään muutamaa suukkoa enempää, mutta minä tietenkin kehittelin jo kaikenlaista.
Yksi hyvä tuttavani on nyt iskenyt silmänsä samaan ihmiseen, hän EI tiedä minun tunteistani tätä kohtaan tai että välillämme on tapahtunut mitään. Tuttavani on kauniimpi, nuorempi ja vetovoimaisempi kuin minä, ja ilmeisesti hänellä ja tällä ihmisellä jota rakastan, on jotain alkavaa sutinaa, kun tuttavani puheistaan päätellen on pistänyt kaiken viehätysvoimansa peliin. Eli kyllähän mä tässä kakkoseksi jään.
V tuttaa ja sattuu vaikken edes ole teini enää. Pahinta että joudun katsomaan tätä melko läheltä, enkä voi painavista syistä lähteä poiskaan.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole tehnyt mitään asiasi edistämiseksi?
Kyllä minä olen, mutta hitaasti kypsytellen. Ilmeisesti liian hitaasti...
Ap
Höpön höpön. Jos joku on varma asia, niin se, ettei sitä yhtä miestä ole teille molemmille tarkoitettu. Se, kumman kanssa asiat sitten alkaa kehittyä luonnostaan, on se oikea kumppani hänelle. Turha siis ryhtyä mihinkään kilpasille, koska joka tapauksessa se, kummasta se tyyppi on enempi kiinnostunut, tulee olemaan se hänen seurustelukumppaninsa. Jos se olet sinä, hän sen tajuaa kyllä. Vaikutatte ihan erilaisiltakin sen kilpasiskon kanssa, joten eiköhän jyvät erotu akanoista aika piankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole tehnyt mitään asiasi edistämiseksi?
Kyllä minä olen, mutta hitaasti kypsytellen. Ilmeisesti liian hitaasti...
Ap
Oman seurustelukokemukseni perusteella teillä naisilla on omituinen käsitys parisuhteen muodostuksesta. Uskottelette itsellenne, miehet haluavaat metsästää naista ja että aloitteellisuus tappaa miehen mielenkiinnon.
Kerron suuren salaisuuden: Ei tapa. Jos naisen aloitteellisuus ei saa vastakaikua, mies ei alunperinkään ole ollut kiinnostunut.
Jep. Kyllä minä tiedän kaikki nuo mitä sanoitte.
Nyt koitan vaan niellä tappioni ja yrittää valaa itseeni uskoa, että jossain vaiheessa tämä nyt todella paskalta tuntuva fiilis helpottaa...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole tehnyt mitään asiasi edistämiseksi?
Noh, koska mulla on ensinnäkin lapsia ja mies. Tunteet keikkuu ja en oikein hallitse itseäni. Olen kuin ajotukki joka vääjäämättä vain ajelehtii ympäriinsä.
t. Ap
Mikä tappio, jos sinulla kerran jo on omakin mies?!
Vierailija kirjoitti:
Jep. Kyllä minä tiedän kaikki nuo mitä sanoitte.
Nyt koitan vaan niellä tappioni ja yrittää valaa itseeni uskoa, että jossain vaiheessa tämä nyt todella paskalta tuntuva fiilis helpottaa...
Ap
Kyllä se menee ohi. Tärkeintä on nyt vain hengittää syvään ja kääntää katse kohti hyviä asioita elämässä. Aika parantaa, ja kun tunteet haalenevat ja ihastushormonit häipyvät, elämä on taas mukavaa.
Suosittelen ottamaan eron, jos noin kovasti haaveilet toisesta suhteesta. Et kai tosissasi ajatellut uudesta tyypistä sivusuhdetta? jos ajattelit jättää miehesi hänen vuokseen, on parempi aloittaa jättämällä mies nyt samantien, jolloin olet vapaa uuteen suhteeseen kun sen aika tulee. Kummallakaan ei ole hyvä olla suhteessa, jossa toinen jo etsii uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole tehnyt mitään asiasi edistämiseksi?
Noh, koska mulla on ensinnäkin lapsia ja mies. Tunteet keikkuu ja en oikein hallitse itseäni. Olen kuin ajotukki joka vääjäämättä vain ajelehtii ympäriinsä.
t. Ap
Tämä on joku muu joka leikkii minua. Vapaa olen. Lapsia kyllä mutta täysi-ikäisiä jo.
Ap
Aika auttaa. Toki jos joutuu seuraamaan sivusta, kirvelee varmaan pidempään.
Olisi kannattanut suosista ihastua minuun, eikä tuohon joka on nyt karkaamassa, sori siitä.
Sandy, se otetaan joka on mahdollinen vaik olis huonompi. Rosemary.
Vierailija kirjoitti:
Sandy, se otetaan joka on mahdollinen vaik olis huonompi. Rosemary.
Sandy, Rosemary, mikä juttu?
Ap
Kyllä ne tunteet menee ohi jossain vaiheessa. Olin itse rakastunut ihan täysillä eikä mitään tapahtunut. Reilussa viidessä vuodessa se helpotti. Jokaisella ottaa oman aikansa mutta ohi se menee.
Vierailija kirjoitti:
Höpön höpön. Jos joku on varma asia, niin se, ettei sitä yhtä miestä ole teille molemmille tarkoitettu. Se, kumman kanssa asiat sitten alkaa kehittyä luonnostaan, on se oikea kumppani hänelle. Turha siis ryhtyä mihinkään kilpasille, koska joka tapauksessa se, kummasta se tyyppi on enempi kiinnostunut, tulee olemaan se hänen seurustelukumppaninsa. Jos se olet sinä, hän sen tajuaa kyllä. Vaikutatte ihan erilaisiltakin sen kilpasiskon kanssa, joten eiköhän jyvät erotu akanoista aika piankin.
Tässä on kysymys ikäerosta . Onpa surullista.Kyllä vanhempikin voi olla kaunis, karismaattinen , mtta aina kakkoseksi jää. Nuoret ottavat, me vanhemmat emme osaa olla niin röyhkeitä,
Se on vaan päivän melodia.
Miksi et ole tehnyt mitään asiasi edistämiseksi?