Miksi olette yhteyksissä ihmisiin kenen asiat ei kiinnosta, oli sitten kyse mistä hyvänsä?
Vauvan äiti ei saa puhua vauvoista ja teinin äiti teineistä. Kun mua ei vaan kiinosta. Harrastuksista kertova vaiennetaan ja parisuhteesta puhumattakaan.
Mitkä aiheet on niitä mistä sulle saa puhua niin, ettet näytä kuolevan ikävystymiseen ja haukottele?
Kommentit (17)
Minulle ollaan ainakin soiteltu kun halutaan kuuntelijaa tai terapeuttia omille asioille. Tai pyytää palvelusta tai muuta hyötyä. Vaihdoin puhelinnumeoni, enkä ole antanut sitä tällaisille soittelijoille enää.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ollaan ainakin soiteltu kun halutaan kuuntelijaa tai terapeuttia omille asioille. Tai pyytää palvelusta tai muuta hyötyä. Vaihdoin puhelinnumeoni, enkä ole antanut sitä tällaisille soittelijoille enää.
No mistä aiheista keskustelet ystäviesi kanssa vai onko kaikki estetty?
Vierailija kirjoitti:
Jos niiltä saa vaikka pillua.
Sun pilis ohjaa siis sua. Aivojen käyttö on kyllä suotavaa.
Minulla on enemmän ongelmana "ystävät", jotka eivät halua kertoa mitään itsestään. Kuuntelevat kyllä vuodatuksiani, mutta kun kysyn, mitä heille kuuluu, niin "ihan tavallista arkea". Kun teen tarkentavia kysymyksiä, niihin vastataan yhtä lyhytsanaisesti ja ympäripyöreästi. Eivät he kyllä ole aktiivisesti minuun yhteyksissä, joten ei heistä riesaa tule, vaikka pitäisin "vähän pidemmän tauon" yhteydenpidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niiltä saa vaikka pillua.
Sun pilis ohjaa siis sua. Aivojen käyttö on kyllä suotavaa.
Ahaa, kiitos vinkistä! Saanko siis vihdoin pillua jos luen vaikkapa Sinuhe egyptiläisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niiltä saa vaikka pillua.
Sun pilis ohjaa siis sua. Aivojen käyttö on kyllä suotavaa.
Ahaa, kiitos vinkistä! Saanko siis vihdoin pillua jos luen vaikkapa Sinuhe egyptiläisen?
Kannattaa kokeilla. Huokailemalla ja haukottelulla et sitä ainakaan saa.
Tosin pelkkä lukeminen ei auta sun pitää osata keskustellakin henkevästi, mutta epäilen, ettei sun aivokapasiteettisi siihen riitä.
Mielenkiintoista ettei kukaan osaa kertoa vastausta vaikka asiaan törmää täällä päivittäin. Aina ollaan valttamassa muiden keskustelunaiheista ikävystyttävinä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on enemmän ongelmana "ystävät", jotka eivät halua kertoa mitään itsestään. Kuuntelevat kyllä vuodatuksiani, mutta kun kysyn, mitä heille kuuluu, niin "ihan tavallista arkea". Kun teen tarkentavia kysymyksiä, niihin vastataan yhtä lyhytsanaisesti ja ympäripyöreästi. Eivät he kyllä ole aktiivisesti minuun yhteyksissä, joten ei heistä riesaa tule, vaikka pitäisin "vähän pidemmän tauon" yhteydenpidossa.
Oletko se juoruileva "ystävä" joka puhuu naapureidensakin asiat ympäri kyliä?
Vierailija kirjoitti:
Minulle ollaan ainakin soiteltu kun halutaan kuuntelijaa tai terapeuttia omille asioille. Tai pyytää palvelusta tai muuta hyötyä. Vaihdoin puhelinnumeoni, enkä ole antanut sitä tällaisille soittelijoille enää.
😂 Hyvä kun vihdoin osoitit, ettei sua oikeasti kiinnosta pätkääkään läheisten olkapäänä oleminen.
Monella on sellainen tyyli että he puhuvat harrastuksista, koirista, siivouksesta ja muusta ulkoisesta, mutta heillä ei ole varsinaisia omia mielipiteitä mistään eivätkä he ajattele elämäänsä sen syvemmin kuin mitä he ovat päivän aikana tehneet. Sellaisen ihmisen kanssa on tylsää keskustella.
Jos ei kertakaikkiaan kiinnosta joku asia, niin sitten on vältettävä parhaansa mukaan sellaista seuraa, jossa semmoisia puhutaan. Jos ei halua katkaista välejä kokonaan, niin menee sitten vain valikoidusti mukaan, esim. pysyy pois kekkereistä ym., joista tietää, että niissä luultavasti jutellaan niistä asioista, jotka ei itseä kiinnosta.
Minäkin osallistun ryhmätapaamisiin, joissa puhutaan asiaa, mutta jos on vaikka lisäksi yhteinen kahvi tai ruokailu sen jälkeen, niin sellaisiin en osallistu, koska tiedän, ettei niissä ole mitään minua kiinnostavaa, vaan kyllästyisin kuuntelemaan ihmisten jokapäiväistä jutustelua.
Vierailija kirjoitti:
Monella on sellainen tyyli että he puhuvat harrastuksista, koirista, siivouksesta ja muusta ulkoisesta, mutta heillä ei ole varsinaisia omia mielipiteitä mistään eivätkä he ajattele elämäänsä sen syvemmin kuin mitä he ovat päivän aikana tehneet. Sellaisen ihmisen kanssa on tylsää keskustella.
Niin on. En mäkään jaksa niitä näitä jutella ihmisten kanssa, enkä edes kuunnella semmoisia, vaan kaipaan kunnollisia puheenaiheita. Täytyy sanoa, että se on kyllä erittäin tiukassa löytää ihmistä, joka edes jokseenkin puhuisi muustakin kuin arkisista asioista. Sen takia kuuntelenkin paljon keskusteluja ja luentoja, kun ei sitä keskusteluseuraa oikein tahdo löytää.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kertakaikkiaan kiinnosta joku asia, niin sitten on vältettävä parhaansa mukaan sellaista seuraa, jossa semmoisia puhutaan. Jos ei halua katkaista välejä kokonaan, niin menee sitten vain valikoidusti mukaan, esim. pysyy pois kekkereistä ym., joista tietää, että niissä luultavasti jutellaan niistä asioista, jotka ei itseä kiinnosta.
Tapaamani ihmiset jotka vastaavat kuvausta ovat enemmän sellaisia joilla ei pahemmin kavereita ole ja he ovat ottaneet peruskoulussa toistellut "kaikkien kanssa on tultava toimeen" ja "jokainen on arvokas" tyyppiset mantrat sydämeensä, tosin vääristäen tarkoituksen niin että heitä on poikkeuksetta kuunneltava ja heidän on saatava änkeä joka juttuun mukaan, vaikka eivät tarjoaisikaan kovin mielekästä seuraa. Välttelemisestä seuraa vain kusipään maine itselle.
Joidenkin kanssa (esim. omat tai kumppanin sukulaiset) on pakko olla yhteyksissä välillä, jos ei halua välien rikkoutuvan. Mistään positiivisista itselle sattuneista asioista ei näissä tilanteissa kyllä voi puhua. Ei työstä, harrastuksista, lemmikistä, matkoista tai kivoista asioista, mitä tuli tehtyä vapaa-ajalla. Jos olit lomalla esim. hotellissa tai vuokramökissä, niin sitä ei saa mainita, koska joku voi olla kateellinen ja alkaa kuittailla asiasta. Toisaalta valittaakaan ei voi, sillä se on sallittua vain tietylle henkilölle. Jos valitat, niin valitat turhasta, koska olet niin hyväosainen, ettei sinulla voi olla oikeita vaikeuksia elämässä (hyväosaisuus tässä kontekstissa=sinulla ja kumppanilla on keskipalkkaiset työt eikä lapsia, joten vapaa-ajalla voi tehdä mitä haluaa). Lähtökohtaisesti emme siis kumppanin kanssa enää puhu omista asioistamme tiettyjen sukulaisten kanssa, ellei joku kysy suoraan. Onhan se ikävää, mutta ei voi mitään.
Miehen sukulaiset on salaperäisiä. Eivät oikein pidä edes yhteyttä eivätkä kerro asioistaan. Niinpä mekin ollaan ruvettu tekemään niin ettei kerrota asioita. Nähdään vain syntymäpäivillä ja muuten ei soitella. Mieheni on vitsaillut että sitten soittavat, jos mökki on tulessa. Jos silloinkaan.
Tässä oikein hyvä esimerkki aiheesta.
https://www.vauva.fi/keskustelu/6317321/tiedatteko-sen-fiiliksen-kun-te…?