Kun muistisairas vanhempi syyttää varkaaksi ja muutenkin haukkuu
Miten toimit? Otat haukut ja syyttelyt vastaan kerrasta toiseen, vai jätät pärjäilemään itsekseen, vaikka ketään muuta auttajaa ei ole.
Kommentit (21)
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Mitä on hänen mielestään hävinnyt?
Vierailija kirjoitti:
Hommasin kaupungin kotihoidon.
Meillä se syyttely ja haukkuminen alkoi juuri siitä. Potkaisi kotihoidonkin pihalle, pärjää hyvin itsekseen. En hommaa mitään apuja enää.
Vierailija kirjoitti:
Mitä on hänen mielestään hävinnyt?
Jatkuvasti jotain hukassa. lompakko, muistivihko, avaimet, silmälasit, kaukosäädin, mitä vaan. Jotkut löytyy, jotkut ei.
Vierailija kirjoitti:
Hommasin kaupungin kotihoidon.
Oikeita varkaita vanhuksen kotiin 👍
Yleistä muistisairaan käytöstä, jota omaiset eivät hyväksy, eivätkä ainakaan käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Mutta missä menee raja että läheisten ei enää tarvitse sietää hänen oikuttelujaan? Vai onko hänen sairautensa siunaus sille että läheiset kärsivät siihen asti että ei enää kykene sängystä ylösnousemaan eikä puhumaan mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Mutta missä menee raja että läheisten ei enää tarvitse sietää hänen oikuttelujaan? Vai onko hänen sairautensa siunaus sille että läheiset kärsivät siihen asti että ei enää kykene sängystä ylösnousemaan eikä puhumaan mitään?
No jos haluat hylata sairaan vanhuksen, niin eihan sinua kukaan esta. Eika muistisairas "oikuttele", han ei voi oireilleen mitaan.
se on raskasta olen itse kokenut saman. sukulainen piilotti tavaroita ja papereita eikä sitten muista missä ne ovat joten valitti sukulaisille ja naapureille että minä varastan häneltä. muita auttajia ei hänellä ollut. omat aikuiset lapset eivät välittäneet. hoitokotiin ei pääse ennenkuin ei löydä enää kotiinsa. yksityiselle kyllä. kärsivällisyyttä se vaatii ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Mutta missä menee raja että läheisten ei enää tarvitse sietää hänen oikuttelujaan? Vai onko hänen sairautensa siunaus sille että läheiset kärsivät siihen asti että ei enää kykene sängystä ylösnousemaan eikä puhumaan mitään?
No jos haluat hylata sairaan vanhuksen, niin eihan sinua kukaan esta. Eika muistisairas "oikuttele", han ei voi oireilleen mitaan.
Ai niin kuin alkoholisti ei voi olla lyömättä jotakuta turpaan, jos alkoholi loppuu kesken? En kyllä usko.
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Juuri näin , yritä saada kotihoito yms apua, jotta selviät tilanteesta. Ehkä vanhempasi voisi saada arviointijaksolle, jotta homma ja mieli saadaan hoitoon usealle eri taholle. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Mutta missä menee raja että läheisten ei enää tarvitse sietää hänen oikuttelujaan? Vai onko hänen sairautensa siunaus sille että läheiset kärsivät siihen asti että ei enää kykene sängystä ylösnousemaan eikä puhumaan mitään?
No jos haluat hylata sairaan vanhuksen, niin eihan sinua kukaan esta. Eika muistisairas "oikuttele", han ei voi oireilleen mitaan.
Miten tämä vastasi kysymykseen? Kysyttiin missä menee raja omaisten jaksamiseen.
Hommaa kaupungin kotihoito ja sen jälkeen ota omaisen välitteet todeksi ja syytä omaisesi kanssa kuorossa kotihoitoa varkaaksi ja valehtelijaksi. Näin aika moni tekee tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas ei voi oireilleen mitään, valitettavasti joillakin sairauteen kuuluu vainoharhaisuus ja aggressiivisuus. Mutta ehkä ulkopuolinen apua olisi tarpeen, jos vanhemman käytös ahdistaa.
Mutta missä menee raja että läheisten ei enää tarvitse sietää hänen oikuttelujaan? Vai onko hänen sairautensa siunaus sille että läheiset kärsivät siihen asti että ei enää kykene sängystä ylösnousemaan eikä puhumaan mitään?
No jos haluat hylata sairaan vanhuksen, niin eihan sinua kukaan esta. Eika muistisairas "oikuttele", han ei voi oireilleen mitaan.
Miten tämä vastasi kysymykseen? Kysyttiin missä menee raja omaisten jaksamiseen.
Ihan siina mihin sina sen haluat itse asettaa. Ei siihen mitaan lakia ole.
"Miten tämä vastasi kysymykseen? Kysyttiin missä menee raja omaisten jaksamiseen."
Tuohon ei kukaan osaa antaa vastausta, paitsi se omainen itse.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos haluat hylata sairaan vanhuksen, niin eihan sinua kukaan esta. Eika muistisairas "oikuttele", han ei voi oireilleen mitaan.
Ai niin kuin alkoholisti ei voi olla lyömättä jotakuta turpaan, jos alkoholi loppuu kesken? En kyllä usko.
Huono vertauskuva. Parempi olisi: "Muistisairas ei voi harhaluuloilleen yhtään mitään samalla tavalla kuin neliraajahalvaantunut ei pysty lähtemään kävelemään, vaikka yrittäisi kuinka."
Mutta auttajankin jaksamisella on rajansa eikä kenenkään velvollisuus ole auttaa niin paljon, että uupuu itse täysin. Ulkopuolelta ei pysty kuitenkaan sanomaan, missä raja menee.
Toi kaikkien/jonkun syyttäminen varkaaksi kuuluu monen dementiaan jostain syystä. Ei sitä pidä vakavasti eikä henkilökohtaisesti ottaa, ei se muistisairas tosiaan voi rappeuneille aivoille mitään. Toi vertaus halvaantuneeseen on osuva, ei se ihminen enää ole oma itsensä eikä niistä harhoista pidä vetää hernettä nenään. Meillä muistisairas soitteli jopa poliiseja selvittämään varkauksia, ja korut löytyivät jostain sohvan sisältä piilotettuna tai paikoiltaan...kuuluu sairauteen.
Minä en kuuntelisi tuollaisia. Haastaisin oikeuteen ja siitä saisi korvauksia.
Hommasin kaupungin kotihoidon.