Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olin järkyttynyt, kysyin mieheltäni mitä hän ajattelisi
09.11.2011 |
jos esim. halvaantuisin auto-onnettomuudessa jne.
Mieheni(naimisissa oltu 9v) vastasi onhan noita hyviä kuntoutuslaitoksia ja kotona aina voisi olla jaksottain. Kysyin että niin heti onnettomuuden jälkeen, mutta mieheni sanoi että hän ei ainakaan jaksaisi hoitaa kokopäiväisesti ketään.........olin järkyttyneen tyrmistynut vastuksesta, vai vastaavatko kaikki miehet noin tylysti
Kommentit (22)
Kaikista ei ole hoitamaan vammautuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos esim. halvaantuisin auto-onnettomuudessa jne. Mieheni(naimisissa oltu 9v) vastasi onhan noita hyviä kuntoutuslaitoksia ja kotona aina voisi olla jaksottain. Kysyin että niin heti onnettomuuden jälkeen, mutta mieheni sanoi että hän ei ainakaan jaksaisi hoitaa kokopäiväisesti ketään.........olin järkyttyneen tyrmistynut vastuksesta, vai vastaavatko kaikki miehet noin tylysti
Ihan hyvä, että tuntee omat kykynsä ja on kanttia myöntää. Ei se omaishoitajan työ herkkua ole ja taloudellisestikin aika mahdotonta, jos ei ole eläkeikäinen.
ainoastaan lastení omaishoitajaksi voisin jäädä... enkä silti ole mikään paha sisältäni, mutta äitiäni, miestäni tms en varmasti jaksaisi hoitaa... Oletan, että mieheni vastaisi samoin.
En minäkään osaa sanoa varmasti, että jaksaisin hoitaa miestäni kokopäiväisesti. Olen seurannut omaishoitajan arkea läheltä ja se on RANKKAA. Toki yrittäisin parhaani mukaan.
Olemme mieheni kanssa puhuneet asiasta ja sopineet, että jos kävisi näin jommalle kummalle, toisen ei ole pakko hoitaa tai edes jäädä liittoon vaan on vapaa lähtemään. Se on minulle OK. Tosin mieluummin kuolisin pois kuin halvaantuisin, ja tästäkin ollaan sovittu keskenämme (elvytyskielto, mikäli mahdollista).
tai ketään hoitamaan itseäni jokapäivä koko päivän. Kyllä hoitolaitos olisi ihan asiallinen vaihtoehto.
Juuri noin, että pääsisi aina välillä kotiin "lomalle".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tahtoisi olla niin riippuvainen yhdestä ihmisestä, varmaan olisin mielummin hoitolaitoksessa ja toivoisin miehen käyvän siellä katsomassa.
Mutta ei me kyllä ikinä tällaisia keskustella, tuntuu jotenkin tyhmältä ajatella tällaisia etukäteen, koska tuskin sellaista sattuu ja jos sattuu, niin eihän kukaan oikeasti voi etukäteen tietää, mitä sitten tekee. Ehkä miehesikin kokee näin ja sen vuoksi vastasi noin tylyn tuntuisesti. Ei sekään voi oikeasti tietää, mitä tekisi jos tuo kävisi toteen, onnettomuudet tuppaa usein muuttamaan ihmisten suhtautumistapoja, asiat jotka aiemmin ei ole tuntuneet niin tärkeiltä ovatkin yht'äkkiä tosi tärkeitä, ja päinvastoin.
kokopäiväisesti?
Miehesi on rehellinen. Omaishoitajan työ ei ole todellakaan helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mäkään välttämättä jaksaisi pitkään miestäni katsella jos hän halvaantuisi,vaikka toki kovasti rakastankin häntä.
Paappani eli 30 vuotta pyörätuolissa ja mummoni häntä hyysäsi koko tuon ajan, mummoni oli todella huojentunut kun paappa kuoli. Ja mummoni oli todella väsyksissä siitä passaamisesta :(
Tiedän, että mies hoitaisi mua, mutta menisin mieluumin laitokseen. Olisi itselle nöyryyttävää olla miehen holhottavana aamusta iltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitaa miestäni kokopäiväisesti. Jos hän vaatisi täydellisen hoivan ja hoitamisen pesuineen, syöttämisineen, pukemisineen ja vessa-asioineen.
Tällaisessa tilanteessa minulla olisi yksin miehen hoitamisen lisäksi koti askareineen, työ, luottamustoimet (joista varmastikin luopuisin)sekä kolme lasta harrastuksineen hoidettavanani.
En kyllä edellyttäisi mieheltänikään sellaista, jos itse loukkaantuisin vakavin seuraksin. Hänellä olisi ihan vastaavat jutut hoidettavanaan, ja koska minä olen aina hoitanut suurimman osan arjen pyörittämisestä, tilanteen muuttuminen ja oman vastuun kasvattaminen perheen pyörittäjänä, olisi varmasti riittävän haastava ilman minunkin huolenpitoani.
on ihan työkykyinen eikä tarvitse mitään hoitajaa!
Neliraahahalvaus on aivan eri asia ja itse ainakin olisin mielummin pääsääntöisesti laitoshoidossa ihan vain sen takia, että saan AMMATTIOSAAMISTA hoitoihin.
t. fyssari, joka tekee kuntoutustyötä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan työkykyinen eikä tarvitse mitään hoitajaa!
Neliraahahalvaus on aivan eri asia ja itse ainakin olisin mielummin pääsääntöisesti laitoshoidossa ihan vain sen takia, että saan AMMATTIOSAAMISTA hoitoihin.
t. fyssari, joka tekee kuntoutustyötä
Mutta kun esim. liikenneonnettomuuksissa tuppaa tulemaan myös päävammoja ja sen seurauksena usein myös puhe-, nielemis-, muisti- jne. ongelmia. Niiden laajuudesta riippuu, kuinka raskasta elämä tulee olemaan ja paljonko hoitoa tarvitsee. Vaikea sanoa oikein mitään näin teoreettiseen kysymykseen.
t. puheterapeutti, joka myös kuntouttaa
Liikuntakyvyttömän ihmisen hoitaminen on raskasta kokopäivätyötä, siinä sitten kituutat pienellä hoitotuella ja vaihdat vaimon vaippaa..?
Rajansa rakkaudellakin. En näe syytä pilata kahden ihmisen elämää.
Tekisin itse aivan samalla tavalla mitä miehesi.
T. N38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan työkykyinen eikä tarvitse mitään hoitajaa! Neliraahahalvaus on aivan eri asia ja itse ainakin olisin mielummin pääsääntöisesti laitoshoidossa ihan vain sen takia, että saan AMMATTIOSAAMISTA hoitoihin. t. fyssari, joka tekee kuntoutustyötä
Mutta kun esim. liikenneonnettomuuksissa tuppaa tulemaan myös päävammoja ja sen seurauksena usein myös puhe-, nielemis-, muisti- jne. ongelmia. Niiden laajuudesta riippuu, kuinka raskasta elämä tulee olemaan ja paljonko hoitoa tarvitsee. Vaikea sanoa oikein mitään näin teoreettiseen kysymykseen. t. puheterapeutti, joka myös kuntouttaa
halvaantuneita. Monella on se käsitys, että "vain" halvaantunut ei voisi elää normaalia elämää. Näinhän asia ei ole. En väitä, että se olisi aina helppoa ja mutkatonta, kenenpä elämä olisi, mutta mahdollista.
t. fyssari
ja mieheni sanoi että minua ei laitokseen laittaisi! eikä lapsiamme! eikä halua että häntäkään laitetaan ikinä tai vanhempiamme! tai isovanhempiamme! kaikki hoidetaan kotona ja hankitaan kaikki mahdollinen apu minkä rahalla saa.
tämä romanttinen rakkaus on aika keinotekoinen käsite, ihmiset kuvittelevat rakastavansa jotakuta pelkästään "sisäisen kauneuden" takia, mutta ei se niin ole vaan ulkoisten asioiden kuten ulkonäön ja kävelykyvyn menettäminen vie helposti "rakkauden" mennessään.
miten joku edes antaisi puolisonsa hoitaa kotona itseään.
Mä en haluaisi että mun mies hoitaisi mua kotona olisin mieluiten laitoksessa ja antaisin miehen jatkaa lasten kanssa elämää. Kävisivät ua sitten kattomassa kun ehtisivät.
Ei kai kahden tarvitse kärsiä loppuelämää. Yhdessä on jo tarpeeksi.
Rakkautta ei ole omistaminen ja sitominen.
Rakkautta on osata päästää vapaaksi.
Luultavasti liittomme päättyisi, vaikka hän nyt voisi kuvitella muuta. Täytyy olla realisti (ja naimisissa olemme olleet 21 vuotta).
Tosin mieluummin kuolisin pois kuin halvaantuisin, ja tästäkin ollaan sovittu keskenämme (elvytyskielto, mikäli mahdollista).
Juuri vkonloppuna katselin dokumenttia, jossa nuori isä halvaantui onnettomuudessa. Hän kommunikoi silmillään, mikään muu ei liikkunut. Häntä testattiin niin kauan, että uskottiin osaavan vastata kysymykseen "haluatko hoitoja jatkettavan". Aiemmin oli kaikille ilmoittanut, että letkut irti vaan. Mutta kun oli itse tilanteessa niin elämänhalu voitti. Ja niin hän halusi elää.
Alue: Aihe vapaa
oletko epävarma miehestäsi?
mitä olisit halunnut kuulla?