Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka kauan kestää toipua lemmikin kuolemasta?
29.11.2025 |
Tämä on ihan kamalaa. Koti tuntuu tyhjältä. Tiesin kyllä, että juuri tästä lemmikistä luopuminen on vaikeaa, mutta tämä ahdistuksen määrä on yllättänyt. Vertaistukea kaipaisin.
Kommentit (35)
Koville se tulee ottamaa.. Viime jouluaattoaamuna otin 15 vuotiaan koirani, joka siis nukkuu sängyssä, niin peiton alle syliin ja mietin, että viimeinen aattoaamu meillä yhdessä. Surutyötä, mutta nyt näyttää siltä, että tulevana aattoaamuna saan vielä ottaa Ukon peiton alle haliin ja toivottaa hyvää joulua :). Koira isolla K:lla, enkä tule koskaan uhohtamaan maailman uskollisinta ystävää, kun se päivä koittaa ettei Ukkoa enää ole. Itku tulee jo pelkästä ajatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mulla meni useita vuosia. Olin yksinäinen lapsi ja nuori ja sain tämän kissan 11-vuotiaana. Koko lapsuus, teini-ikä ja nuoruus kissa oli paras ystäväni, tuli aina huoneeseen kanssani kun sinne halusin lukittautua. Sitten vanhuusiässä kissalle alkoi tulla sairauksia. Tietysti syyllistin tuosta myös itseäni pitkään, että syötin kissalle vääränlaista ravintoa. Sitten syyllistin kauan myös itseäni siitä että lopetin kissani liian aikaisin vaikka olisi voinut olla vielä elinaikaa jäljellä. Nyt en syyllistä enää ja tajusin että kissa eli hyvän pitkän elämän!
itse en toivu koskaan.
aika helpottaa vähän mutta tyhjän kolon jätti ja pala sielusta meni mukana.
Kyllä varmasti kaipaus ja surukin tulee aina olemaan. Toivon kuitenkin, että tämä fyysinen paha olo ja lähes jatkuva itku pikkuhiljaa jo helpottaisi. Ja tuo syyllisyys, jota ylempänä joku kuvasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1,5minuuttia
Good for you
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
itse en toivu koskaan.
aika helpottaa vähän mutta tyhjän kolon jätti ja pala sielusta meni mukana.
Tältä se vähän näyttää mullakin. Koiran kuolemasta kohta 2,5v, valtava ikävä vieläkin. Pala sielua meni mukana. Toinen koira täyttää ensi vuonna 12, luopumista on pakko tehdä jo senkin kohdalla kun tietää, että yhteinen aika hupenee vääjäämättä. Sen mukana menee pala sydäntä.
Olin neulomassa lemmikin petiin uutta päällystä. Se nyt jäi kesken. Mietin tekisinkö sen loppuun vai puranko pois...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden viikon jälkeen alkoi hellittää.
Vierailija kirjoitti:
Olin neulomassa lemmikin petiin uutta päällystä. Se nyt jäi kesken. Mietin tekisinkö sen loppuun vai puranko pois...
Ap
No tee loppuun ja vielä vaikka jonnekin eläinyhdistykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin neulomassa lemmikin petiin uutta päällystä. Se nyt jäi kesken. Mietin tekisinkö sen loppuun vai puranko pois...
Ap
No tee loppuun ja vielä vaikka jonnekin eläinyhdistykselle.
Niin, ehkä se tukisi surutyötä.
Ei sekuntiakaan. Sellaisia saatanan karvakasoja hankitaan ja sit ku ne kuolee, niin niitä surraan enemmän kuin ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mennyt reilu vuosi ja en edelleenkään itkemättä voi katsoa kuvia koirasta. Onhan se tutkittu juttu että lemmikki on yhtä rakas kuin oma lapsi. Tottakai sitä suree vuosia, koko iänkin. Monta lemmikkiä olen jo saatellut hautaan ja aina se kirpaisee. Nyt kissa ja koira jäljellä, surettaa jo etukäteen kun noista pitää luopua. Koira on kroonisesti sairas niin lähtö voi olla milloin vaan.
Voimia!
Vierailija kirjoitti:
itse en toivu koskaan.
aika helpottaa vähän mutta tyhjän kolon jätti ja pala sielusta meni mukana.
Enkä minä. 14 vuotta oli ihana koira, se uskollinen ja pyyteetön rakkaus on sitä luokkaa ettei sellaista koskaan tule keneltäkään ihmiseltä saamaan . Ringon ( nimensä) kuolemasta on jo kymmenissä vuosissa mitattava aika, niin juuri tänä aamunakin kun katsoin ( omaa tyhmyyttäni ) youtubesta filmejä joissa näytettiin surua mitä ihmiset menee läpi kun ovat joutuneet luopumaan rakkaasta eläinystävästään, itselläni aiheutti järkyttävää itkemistä ja särkyä sydämeeni. Ei näitä asioita pysty selittämään, sen ymmärtää vain sellainen joka suree nelijalkaisen ystävänsä menetystä. Ei siitä toivu, aina on niin monenlaisia asioita jotka muistuttaa ja suru ja ikävä ottaa täydellisen vallan. Aikoja on parempia ja aikoja on hyvin pahoja pärjätä ikävän ja surun kanssa. Älä millään tavalla häpeä suruasi, todistit ainakin minulle itsestäsi , että sinä olet äärettömän lämmin ja sydämellinen ihminen ja osaat ottaa muutkin huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Ei sekuntiakaan. Sellaisia saatanan karvakasoja hankitaan ja sit ku ne kuolee, niin niitä surraan enemmän kuin ihmistä.
Sinä olet jotenkin lukossa, varmasti kokenut kovia elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olin neulomassa lemmikin petiin uutta päällystä. Se nyt jäi kesken. Mietin tekisinkö sen loppuun vai puranko pois...
Ap
Älä pura , jätä vielä siihen. Odottele ja anna aikaa itsellesi. Toivon syvästi että saisit uuden uskollisen ystävän itsellesi.
Koko loppuelämän jos haluaa perseillä huolella
Vierailija kirjoitti:
Olin neulomassa lemmikin petiin uutta päällystä. Se nyt jäi kesken. Mietin tekisinkö sen loppuun vai puranko pois...
Ap
Kunhan hankkiudut siitä jollain tavalla pysyvästi eroon. Muistoesineitä voi pitää siltä ajalta kun lemmikki oli elossa, ja voi pitää myös hautajaisista/muusta sen jälkeen kun hän kuoli, mutta ei kannata jättää itselle tuollaista esinettä joka muistuttaisi ennen kaikkea siitä mikä jäi kesken.
Hankkiudu siitä pysyvästi eroon jollain ihan millä tahansa tavalla, niin se auttaa sua hyväksymään että sun elämä jatkuu nyt ilman häntä.
Alue: Aihe vapaa
Ei siihen mitään tiettyä aikarajaa ole. Jossain vaiheessa möykky häviää rinnan päältä ja tulee mukavia muistoja menetetyistä perheenjäsenistä. Kun lemmikin ottaa, niin jo ottaessa tietää, että yhteinen aika on rajallinen. Omalla kohdalla voin sanoa, että koira joka kuoli (hätälopetettin) alle 5-vuotiaana otti kovimmille. Muut ovat kuolleet jo koiralle "vanhalla iällä" (9 -12 v.). Sen aina hetkeksi unohtaa kuinka kauhea se tunne on ja sitten se palaa jokaisen menetyksen kohdalla uudelleen. Voimia sinulle!