Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

valehteleva aikuinen?!?

Vierailija
08.10.2011 |

Minulla on ollut ongelma jo vuosien ajan (tai oikeastaan se ongelma taitaa olla jollakulla muulla :b). Hyvin läheinen kolmekymppinen sukulaiseni, jonka kanssa tulen väistämättä jatkossakin olemaan tekemisissä, puhuu puuta heinää. Tämä koskee lähinnä sairastamista ja sairauksia. Hän on pitkäaikaissairas, en edes tiedä kaikkia hänen "diagnoosejaan"(en uskalla tunnistamisen pelossa kertoa mistä sairaudesta kysymys). Joka tapauksessa, jos hänelle mainitsee jostain omalle kohdalleen sattuneesta vaivasta tai lapsen sairaudesta, sama vaiva on ollut hänellä "jo pitkään".



Olen miettinyt pääni puhki, mitä hän hakee toiminnallaan. Hyväksyntää? Sääliä? Huomiota? Jos tämä henkilö on kanssani jossain, jossa on läsnä lähinnä minun mieheni sukulaisia/minun tuttaviani, saattaa hän itsensä outoon valoon kertoessaan ylimalkaisesti omista "kauheuksistaan".



Ymmärrän, että jos ihmisellä on oikeasti jotain vakavaa, niin asian jakaminen voi helpottaa. Kuitenkin tunnen useita esimerkiksi syöpää tai reumaa ym. sairastavia pitkäaikaissairaita ihmisiä, ja olen huomannut että mitä enemmän on koeteltu, sitä vähemmän nämä asioistaan huutelevat. Ja on aika noloa, että minulta kysellään tämän ihmisen jaksamisesta - enhän voi tietää, mitä tarinoita hän kellekin sepittää. Yleensä kerron, että en näe häntä joka päivä, enkä tiedä hänen todellista tilaansa, mutta viimeisin hänestä kuultu on plaa plaa plaa...



Yritän keskeyttää aina tämän ihmisen puhetulvan esittämällä tarkentavia kysymyksiä taas uuden vaivan ilmetessä. Yleensä hän ensin haluaa kertoa vaivan loppuun, sitten saattaa sopotella ettei ihan itsekään ymmärtänyt mitä lääkäri tarkoitti... niin läpinäkyvää! Joskus hän "pohjustaa" kertomuksiaan etsimällä prosenttilukuja ja tilastoja, mitä sitten heitellä sopivissa kohdin. Luonteena hän on voimakastahtoinen ja hänellä on kova oikeassa olemisen ja pätemisen tarve, lisäksi hän nauttii suuresti saamastaan huomiosta.



En tiedä, mitä hänen läheiset ystävänsä ajattelevat hänen puheistaan. Toivon, että joku kyseenalaistaisi. Hänellä on käytössään muutamia yksinkertaisia apuvälineitä (joita kuka tahansa voi ostaa apteekista), mutta näen hänen käyttävän niitä lähinnä ihmisten ilmoilla - ei kotona.



Miten Sinä suhtautuisit?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
08.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä 2 yrittää sanoa?

Vierailija
2/5 |
08.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on mt-häiriö, mutta siitä diagnoosista tuskin kyseinen hlö tykkäisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
08.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin pitäisi tajuta, että toi hypokondria on sijaistoimintaa jollekin muulle.

Se, mille muulle, se pitäisi selvittää. Yrittäisin selvittää sen ja olla hänen tukenaan.

Pelko tossa on varmaan taustalla.







Vierailija
4/5 |
08.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo oli hyvä, googletin. Et arvaakaan, miten oikeaan osut tuolla "siitä diagnoosista tuskin kyseinen hlö tykkäisi", koska tämä hlö on nimenomaan ihastunut diagnoosirepertuaariinsa...

Vierailija
5/5 |
08.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

..että ehkä kyseinen ihminen vaan itsekin haluaa nähdä itsensä tuollaisena henkilönä, jota kaikenmaailman vaivat on kohdanneet.

Alunperin on ehkä ollutkin jotain mutta sitten on jäänyt tuo sopiva rooli päälle, kun ihmisiltä heruu sääliä. Ehkä muutkin kuin sinä huomaavat saman asian.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi neljä