Tässäkö Suomen seuraava kilpailuvaltti? Työelämälähtöinen tohtoritutkinto vauhdittamaan innovaatioita

Amistohtori-tutkinto yeah 💅 

Sexy sexy sexy 🥰

Lähde

https://www.hs.fi/visio/mainos/art-2000011631927.html

Koulutusinflaatio

Ammattikorkeakoulut haluavat, että Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä ja mahdollistaa ammatilliset tohtoritutkinnot. 

https://www.ammatillinentohtoritutkinto.fi/

Vierailija kirjoitti:

Koulutusinflaatio

Vai parempi maailma jossa putkimieskin on tohtori

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on liittynyt ryhmään, joka edistää ammatillisen tohtoritutkinnon käynnistämistä Suomessa. 👍

Tuskin tarvitaan enempää tohtoreita. Se mitä tarvittaisiin olisi että jo olemassaoleva tietämys siirtyisi tutkijoiden ja tekijöiden välillä ja yritysten johtajien välillä. Ja että työnantajat jaksaisi panostaa laatuun eikä vain pikavoittojen tavoitteluun.

Tämä romahduttaisi naistohtorien määrän kun niiden pitäisi ensin löytää töitä jotta voisi tehdä tohtorintutkinnon, ja kuka palkkaisi naisen jonka erikoisalaa on maahan muuttajien kynsisalonkikokemukset?

Aivan ällöttävän läpinäkyvä yritys taas korostaa omaa rooliaan tutkintoa korottamalla nöäiltä AMKilaisilta. Koko ajan yritetään saada omaa statusta nostettua yliopistotutkintojen nimikkeisiin, vaikka substanssi ja aines jää ohkaiseksi.

Kilpailukyvyillä yms. ei ole asian kanssa mitään tekemistä

Eiköhän pidetä tohtorintutkinto akateemisena. Työelämälähtöinen henkilö voi ensin suorittaa akateemisen tutkinnon ja sen jälkeen tohtorintutkinnon.

Heh. Taas tätä samaa tuubaa. Joitain vuosia sitten amiksen nimi vaihtui ammattikorkeakouluksi. Varsinainen korkeakoulu vaihtoi tämän jälkeen nimensä yliopistoksi.

Kohta meillä on luku- ja kirjoitustaidottomia tohtoreita, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa etänäytöillä osaamatta suomea.

Vierailija kirjoitti:

Koulutusinflaatio

Johtuu väestönvaihdosta. Muuten ei valmistu yhtään kehitysmaalaista.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Taas tätä samaa tuubaa. Joitain vuosia sitten amiksen nimi vaihtui ammattikorkeakouluksi. Varsinainen korkeakoulu vaihtoi tämän jälkeen nimensä yliopistoksi.

 

...ja tällä tyylikkäällä liikkeellä AMK:lla oltiin taas pitkään naamat norsunvl tulla. Sen jälkeen alettiin sitten epätoivoisesti yrittämään saada tutkinnoista mahdollisimman samannimisä, kun ei kerran oppilaitoksista saatu.

Ihan yksinkertainen esitys, jonka luulisi kaikille sopivan, paitsi tietenkin keinotekoista statusta hakeville: Ne jotka haluavat maisterin tai tohorin tutkinnon, hakekoon AMK:n jälkeen yliopistoon suorittamaan se. Tutkinnot ovat silloin samannimisä ja -tasoisia.

Mitä tulee esim. teknillisiin tiedekuntiin/ yliopistoihin, kyllä siellä ihan riittävästi käytännönläheisyyttä on sielläkin, ei edes tarvita mitään "paikkausta" AMK-systeemistä, etenkin kun perinteisesti oppilasaines on ollut parempaa ja ottaneet asiat haltuun. AMK-taso on sitä varten, että yliopistotason ja työnjohtotason väliin on tavanomaisesti tarvittu tämä insinöörikerros omiin tehtäviinsä. Ei sitä pidä poistaa, vaikka kuinka tekisi asianomaisten mieli olla niin akateemisia, että. Tästähän nähtiin jo huono esimerkki AMK:n syntyaikoina, kun esimerkiksi rakennuspuolella jäi työnjohtotaso (rakennusmestarit) tykkänään kouluttamatta, eikä AMK-inssit näihin hommiin halunneet. Nyt ollaan taas siirtämässä sama ongelma kerrosta kahta ylemmäs.

Sama analogia pätee muihinkin tieteenaloihin

Sitten olisikin tosi paljon työttömiä tohtoreita. 

Tehdään mitä tahansa, että tittelit säilyvät, vaikka taso laskee niin pirusti.

Samahan se on koulussa, valtaosalle ei voisi enää antaa mitään päättötodistusta ja jopa yo tittelin saa säälivitosilla jne...

Ilman muuta hyvä idea. Kovin harva jatkaa yliopistotutkijana väitöksen jälkeen, joten yritysten työkalut ja tavat olisi hyvä ottaa osaksi tohtorikoulutusta. Perustutkijan on vaikea markkinoida osaamista teollisuuteen ja paljon joutuu opettelemaan itse parantaakseen mahdollisuuksiaan.