Puppađź‘´ on naimisissa, mutta haluaisi olla minun kanssa.
Tutustuttiin muutama vuosi sitten eräässä tapahtumassa minä olin tarjoilijana ja hän edusti heidän vasualan firmaansa.
Myöhemmin hän tuli työporukan kanssa syömään ravintolaani, ja silloin vaihdettiin numerot, että olisi helpompi varata pöytä seuraavia kertoja varten.
Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti. Meillä oli enemmän ja enemmän aikaa jutella, ja myönnän, että ihastuin hänen tapaan puhua. Ihan kuin hänellä olisi mielipide ja näkemys mistä tahansa aiheesta, aina sellaisella asiantuntija-otteella. Ja tunsin selvästi, että hän piti minusta.
Sitten meistä alkoi tulla läheisempiä. Hän kyseli, haluanko lähteä hänen kanssaan marjastamaan, ja kertoi yhä enemmän hänen onnettomasta avioliitostaan: että Mumma👵 haluaa riidellä, hän ei jaksa puhua, että Mumma👵 syö holtittomasti ja kaikkea tällaista.
Aluksi tunsin vain sääliä häntä kohtaan kunnes tutustuin Mummaan👵 ystävien kautta.
Kun juttelin Mumman👵 kanssa, moni asia ei enää täsmännyt. Mumma👵ei ollut yhtään sellainen kuin Puppa👴 oli antanut ymmärtää. Päinvastoin, kuulin asioita, joita Puppa👴 ei ollut koskaan kertonut ja siinä vaiheessa alkoi luottamus häneen vähän rakoilla.
Nyt näyttää siltä, että Mumma👵 haluaa jo itse erota. Ja Puppa👴 sanoo, että hän voisi lähteä ja olla minun kanssa.
Mutta minä en ole koskaan ollut naimisissa enkä saanut lapsia. Hän taas on jo melkein 90v. ja hänen terveydentilansa perusteella hän ei ehkä edes pysty saamaan enää lapsia.
Lisäksi hän sanoi aiemmin, että on jo tienannut tarpeeksi ja voisi jäädä vapaaherraksi, mutta nyt hän kuitenkin selaa vuokra-asuntoja ja vihjailee, että voisi muuttaa minun luo. Ja käy ostelemassa vaatteita kirpparilta.
Olen nyt aikalailla hukassa.Mitä te ajattelette tästä koko kuviosta? Mitä minun kannattaisi tehdä?