Lue keskustelun säännöt.
Kaveri on elänyt aivan erilaisen, perhekeskeisen lapsuuden kuin minä ja painostaa nyt aikuisena että mun pitäisi tavoitella hänen arvojensa
22.11.2025 |
mukaista elämää?
Sieltä siis löytyy kaikki perussetit ok-taloa, autoja, lemmikkejä, lapsia myöten kiiltokuvaelämää. Suuri molempien vanhempien vanhempien tuki taloudellisesti ja muutenkin korjaavat autot, osallistuvat talon talkoisiin jne.
Sitten minä. Olen elänyt yh-vanhemman kanssa koko ikäni eikä siltäkään ole saanut edes kasvatuksellista apua koko lapsuuden/teinivuosien aikana. Kouluttauduin hyvin ja ihan kohtuupalkkainen työ.
En ole koskaan saanut malliksi tuollaista edellisenlaista elämää että itseni pitäisi sellaisesta haaveilla, siksi käytänkin rahani matkusteluun ja elämyksiin. Tuo em. kaveri saattaa tulla kylään kivaan kerrostalokaksiooni ja alkaa tivaamaan että milloin minä alan etsiskellä ok-taloja, milloin hankin kissan, milloin auton.
Ei mulla ole mitään vanhempia takaamaan lainoja, ei hoitamaan lemmikkejä, ei korjaamaan autoja. Tuollainen olisi täysin utopiaa ikinä saavuttaa. Suuri riski.
Viihdyn nahoissani ja elämässäni ja tämä pieni kämppä mahdollistaa ruhtinaallisen reissubudjetin josta nautin suunnattomasti ja kaikki lomat haluankin koluta maailmaa. Ja ei, en siis reteile kaverille lainkaan matkoistani, päinvastoin en edes kerro kaikkea ettei siellä päässä mene liikaa tunteisiin.
Tarviiko hänen siis kaikki mielipiteensä sanoa ääneen? Painostaa toisiakin ihmisiä tavoittelemaan _hänen kaltaistaan_ elämää?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Sun varmaan pitäisi sanoa hänelle rauhallisesti ja ystävällisesti nuo samat asiat. Että tavoittelet toisenlaista elämää eikä ole ihan samanlaista tukeakaan kuin sulla.
Mun mielestä tuollainen pitäisi jokaisen tajuta itsekin. Mietin vaan että jos/kun olen ottanut etäisyyttä tähän kaveriin tämän em. käytöksen vuoksi, alkaako siellä sitten pienessä mielessään kehitellä jotain kateuskorttia tms että en enää kestä katsoa hänen onneaan tai jotain. Kun ei näytä ymmärtävän toisten ihmisten erilaisuutta lainkaan.
Olemme siis lapsuudekavereita ja ehkä on aika lopettaa tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen elänyt sellaisen lapsuuden, jonka kuvailit kaverisi eläneen. Ja elän juurikin kuvailemasi kaltaisesti. Opiskelin pitkään, koska halusin oikeasti ymmärtää maailmaa, oppia kieliä ym. Olen matkustellut kymmenissä maissa, asunutkin ulkomailla. Hetken elin samankaltaisen miehen kanssa ja liitosta syntyi lapsi. Liitto päättyi eroon, mutta nyt jatkamaan lapsen kanssa samanlaista elämää sen, mitä koulu ja työa antaa periksi.
Rahat menee harrastuksiin, matkusteluun, konsertteihin, teatteriin ja ulkona herkutteluun.
Olen onnellinen, vaikka minullakin on kavereita, jotka pitävät ihan holtittomana, kun ei ole omakotitaloa, autoa tai sijoituksia.
Haluatko lapsia vai haluatko koko elämäsi jatkaa nykyisenkaltaista elämääsi ? Jos haluat perheen, niin haluatko itse joskus olla lapsellesi se tukea tuova vanhempi ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun varmaan pitäisi sanoa hänelle rauhallisesti ja ystävällisesti nuo samat asiat. Että tavoittelet toisenlaista elämää eikä ole ihan samanlaista tukeakaan kuin sulla.
Mun mielestä tuollainen pitäisi jokaisen tajuta itsekin. Mietin vaan että jos/kun olen ottanut etäisyyttä tähän kaveriin tämän em. käytöksen vuoksi, alkaako siellä sitten pienessä mielessään kehitellä jotain kateuskorttia tms että en enää kestä katsoa hänen onneaan tai jotain. Kun ei näytä ymmärtävän toisten ihmisten erilaisuutta lainkaan.
Olemme siis lapsuudekavereita ja ehkä on aika lopettaa tähän.
Sekin on ihan hyvä vaihtoehto. Lapsuudenystävyydet eivät lähes koskaan kestä koko elämää, vaan jossain vaiheessa todetaan, että elämästä on tullut liian erilaista eikä enää ole sellaista vastavuoroista ja hyvää ystävyyttä kuin pitäisi. Silloinhan ystävyys on feikkiä, jos ei tunnukaan enää hyvältä ystävyys. Voi silti ehkä jatkaa kaukaisempina tuttavina.
Olet mielestäni oikeassa tuossa, että aikuisen ihmisen pitäisi käsittää mikä on epähienoa käytöstä. Ei sellaisia asioita voi eikä kannata toiselle ryhtyä opastamaan. Olen itsekin katkaisuut yhden lapsuudenystävyyden, mutta paljon vanhempana kuin sinä. Ainakin 10 vuotta ei ystävyys ollut omalta puoleltani enää hyvää, vaan velvollisuus. En suosittele kenellekään.
Vain yksi lapsuudenystävä on jäljellä. Olen siis jo melkein eläkeikäinen nainen. Ystävyyksistä suurin osa on määräaikaisia eli liittyy elämäntilanteisiin ja sen sellaisiin. Sitten tiet eroavat ja löytyy uusia ystäviä. Se on normaalia. On harhakäsitys, että ystävyys on ikuista.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko lapsia vai haluatko koko elämäsi jatkaa nykyisenkaltaista elämääsi ? Jos haluat perheen, niin haluatko itse joskus olla lapsellesi se tukea tuova vanhempi ?
Mulla on kylläkin jo tervepäiseksi aikuiseksi kasvatettu lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla tuollainen kaveri, joka elää edelleen vauva-elämää lähes aikuisten lastensa kanssa. Pitää sitä myös ainoana oikeana tapana elää. Sallin sen hänelle. Enkä kuuntele hänen neuvojaan, minun elämäni on minun elämäni. Olemme silti hyvin läheisiä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuollainen kaveri, joka elää edelleen vauva-elämää lähes aikuisten lastensa kanssa. Pitää sitä myös ainoana oikeana tapana elää. Sallin sen hänelle. Enkä kuuntele hänen neuvojaan, minun elämäni on minun elämäni. Olemme silti hyvin läheisiä ystäviä.
Tosi vaikeaa nähdä olevansa ystävä ihmisen kanssa joka ei oikeastaan mitenkään kunnioita sinua vaan suhde toimii vain yhteen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vertaat itseäsi kaveriisi. Lopeta. Sinä olet sinä ja elät omannäköistä elämääsi. Jos se ei käy kaverillesi, päästä irti ja kulje omaa polkuasi siitä huolimatta. Kaverillasi oma elmämä elettävänä, sinulla omasi. En jatkaisi kaveruutta jos asiassa olisi jotakin epäselvää tuolle kaverille.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat itseäsi kaveriisi. Lopeta. Sinä olet sinä ja elät omannäköistä elämääsi. Jos se ei käy kaverillesi, päästä irti ja kulje omaa polkuasi siitä huolimatta. Kaverillasi oma elmämä elettävänä, sinulla omasi. En jatkaisi kaveruutta jos asiassa olisi jotakin epäselvää tuolle kaverille.
En vertaakaan mutta on se vähän kiusallista kun kaveri tulee kylään ja alkaa arvostellen katsella nurkkiani että miksi asun sellaisessa asunnossa jne. Ilmeisesti suurempi ongelma meillä on siis toisen henkilön käytöstapojen puute kuin erilaiset elämät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoittanee hyvää, ihmiset ovat erilaisia.
Ystäväni suositteli minulle sänkyyn menemistä jonkun tuntemattoman miehen kanssa, koska hän teki niin. Huomautus oli koominen ja ällöttävä, koska minun pitää tuntea mies. Seurustella.
Sun varmaan pitäisi sanoa hänelle rauhallisesti ja ystävällisesti nuo samat asiat. Että tavoittelet toisenlaista elämää eikä ole ihan samanlaista tukeakaan kuin sulla.