Lue keskustelun säännöt.
Kaveri on elänyt aivan erilaisen, perhekeskeisen lapsuuden kuin minä ja painostaa nyt aikuisena että mun pitäisi tavoitella hänen arvojensa
22.11.2025 |
mukaista elämää?
Sieltä siis löytyy kaikki perussetit ok-taloa, autoja, lemmikkejä, lapsia myöten kiiltokuvaelämää. Suuri molempien vanhempien vanhempien tuki taloudellisesti ja muutenkin korjaavat autot, osallistuvat talon talkoisiin jne.
Sitten minä. Olen elänyt yh-vanhemman kanssa koko ikäni eikä siltäkään ole saanut edes kasvatuksellista apua koko lapsuuden/teinivuosien aikana. Kouluttauduin hyvin ja ihan kohtuupalkkainen työ.
En ole koskaan saanut malliksi tuollaista edellisenlaista elämää että itseni pitäisi sellaisesta haaveilla, siksi käytänkin rahani matkusteluun ja elämyksiin. Tuo em. kaveri saattaa tulla kylään kivaan kerrostalokaksiooni ja alkaa tivaamaan että milloin minä alan etsiskellä ok-taloja, milloin hankin kissan, milloin auton.
Ei mulla ole mitään vanhempia takaamaan lainoja, ei hoitamaan lemmikkejä, ei korjaamaan autoja. Tuollainen olisi täysin utopiaa ikinä saavuttaa. Suuri riski.
Viihdyn nahoissani ja elämässäni ja tämä pieni kämppä mahdollistaa ruhtinaallisen reissubudjetin josta nautin suunnattomasti ja kaikki lomat haluankin koluta maailmaa. Ja ei, en siis reteile kaverille lainkaan matkoistani, päinvastoin en edes kerro kaikkea ettei siellä päässä mene liikaa tunteisiin.
Tarviiko hänen siis kaikki mielipiteensä sanoa ääneen? Painostaa toisiakin ihmisiä tavoittelemaan _hänen kaltaistaan_ elämää?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on jäänyt käsittelemättä lapsuustraumasi hylättynä lapsena ja nyt projisoit omia pelkojasi kaverin sanomisiin. Ei hän moiti tai vaadi, mutta sinä kuulet hänen sanoissaan ne omat tarpeesi ja toiveesi, joita et lapsena voinut saavuttaa. Sinä häpeät sitä, että et koskaan voi saada samoja asioita kuin muut ja syyllistät siitä kaveriasi, jolla on kaikki se, mistä olet aina jäävä paitsi.
Sinä olet puhtaasti kateellinen kaverin onnesta! Ei siinä matkustelu ja kiva kaksio auta, kun toisella on sinun unelmasi.
No ei välttämättä. Mutta tuo sana "kiiltokuvaelämää" viittaa kyllä kateuteen, muuten ei olisi tarvis käyttää noin arvottavaa sanaa.
Jos on kateellinen niin kannattaa ottaa etäisyyttä, muuten suhteeseen tulee kupruja.
Jaa että em. vastaajien mielestä on täys
Ei se ole ok. Mutta kyllä tuossa kiiltokuvaelämä-sanassa ja sitä seuraavassa kuvailussa on vähän kateuttakin mukana. On tarve nähdä toisen elämä hyvin helppona ja ongelmattomana mitä kenenkään elämä ei ole. Siis kiiltokuvaelämää.
Ei tuollaista suhdetta kannata jatkaa, molempien asenteessa on jotain outoa, sellaista, mikä ei kuulu oikeaan ystävyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on jäänyt käsittelemättä lapsuustraumasi hylättynä lapsena ja nyt projisoit omia pelkojasi kaverin sanomisiin. Ei hän moiti tai vaadi, mutta sinä kuulet hänen sanoissaan ne omat tarpeesi ja toiveesi, joita et lapsena voinut saavuttaa. Sinä häpeät sitä, että et koskaan voi saada samoja asioita kuin muut ja syyllistät siitä kaveriasi, jolla on kaikki se, mistä olet aina jäävä paitsi.
Sinä olet puhtaasti kateellinen kaverin onnesta! Ei siinä matkustelu ja kiva kaksio auta, kun toisella on sinun unelmasi.
No ei välttämättä. Mutta tuo sana "kiiltokuvaelämää" viittaa kyllä kateuteen, muuten ei olisi tarvis käyttää noin arvottavaa sanaa.
Jos on kateellinen niin kannattaa ottaa etäisyyttä, muuten suhteeseen tulee kupruja.
En käyttänyt kiiltokuvaelämä-termiä kuvaamaan että elämä olisi ongelmatonta (tiedän ettei kyseisellä henkilöllä ole ja seinien sisällä piilotellaan esim. alkoholismia) vaan sitä että on äiti ja isi ja muutama tenava, on autot ja lemmikit. Aina kun tulee huolta tai hoivan tarvetta, pirautus jollekkin isovanhemmista ja ongelma on ratkottu. Tätä on kiiltokuvaelämä, ei sitä että on prameat puitteet ja täydelliset ihmiset niitä täyttämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on jäänyt käsittelemättä lapsuustraumasi hylättynä lapsena ja nyt projisoit omia pelkojasi kaverin sanomisiin. Ei hän moiti tai vaadi, mutta sinä kuulet hänen sanoissaan ne omat tarpeesi ja toiveesi, joita et lapsena voinut saavuttaa. Sinä häpeät sitä, että et koskaan voi saada samoja asioita kuin muut ja syyllistät siitä kaveriasi, jolla on kaikki se, mistä olet aina jäävä paitsi.
Sinä olet puhtaasti kateellinen kaverin onnesta! Ei siinä matkustelu ja kiva kaksio auta, kun toisella on sinun unelmasi.
No ei välttämättä. Mutta tuo sana "kiiltokuvaelämää" viittaa kyllä kateuteen, muuten ei olisi tarvis käyttää noin arvottavaa sanaa.
Jos on kateellinen niin kannattaa ottaa etäisyyttä, muuten suhteeseen tulee kupruja.
Jaa että em. vastaajien mielestä on täysin ok tulla kylään toisella alkaa tuhahdellen kyselemään milloinkas tämä muuttaa ok-taloon? Eipä ihme että suhteessa on kupruja jos ystävätär laukoo tällaisia päin naamaa.
Tuhahteleeko hän oikeasti ja kyselee tuota? Vai onko kyse vain ap:n tulkinnasta, jonka myötä kaverin jokainen viatonkin kysymys tai keskustelunaihe muuttuu arvosteluksi?
Seuraavalla kerralla kun jauhaa asiasta, keskeytä puhe ja kysy, miksi h1tossa HÄN haluaa sinun tuhlaavan rahoja niihin asioihin, kun SINÄ et niitä halua.
Jotkut ihmiset eivät vaan tajua, ettei heidän unelmaelämänsä ole muiden unelma.
Minullakin oli vastaava ongelma, eri asiasta, mutta loppui vasta kun vaadin selitystä miksi hän ei halua minun olevan onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Tuhahteleeko hän oikeasti ja kyselee tuota? Vai onko kyse vain ap:n tulkinnasta, jonka myötä kaverin jokainen viatonkin kysymys tai keskustelunaihe muuttuu arvosteluksi?
Tätä esimerkkiä en keksinyt itse. Olin vasta muuttanut uuteen asuntoon ja tämä ystävätär tuli kylään. Silmäili arvostelvasti ympäriinsä ja sitten möläytti tuon että enkö minä tosiaan koskaan ole ajatellut ostaa omakotitaloa?
Edelleen ihmettelen tätä kommenttia vaikka siitä on jo useampi vuosi aikaa. Miten hän siis ensinnäkin kuvitteli että mulla olisi varaa tuollaiseen? Tuolloin olin vielä yh. Toiseksi, mistä mä saisin sen talon korjauspalvelut joita hänellä hoitaa puoliso, oma ja puolison isä. Mulla ei ole lähipiirissä yhden ainoatakaan miestä jonka voisin hätyyttää apuun jos tulisi joku vaikka putkirikko tai mitä niitä nyt omakotitaloissa on. Miten minä elämäni siellä hoitaisin täysin yksin töissäkäynnin ohessa? Ei olisi aikaakaan tuollaiseen? Kolmanneksi se talo olisi varmastikin jossain hornan tuutissa (kuten heilläkin) jonne ei pääse julkisilla. Miten minä olisin siellä pystynyt autottomana ja ajokortittomana asumaan?
Ihmisellä ei ole minkäänlaista käsitystä todellisuudesta ja tällä yhdellä kommentilla onnistuu kyllä täysin arvolataamaan iloni uudesta asunnostani pois. Ja minä olen se tarinan pahis joka kateellisuuttaan haukkuu tätä sivistynyttä perheenäitiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten päätyy muka hyviin töihin ja on noin täysi tossu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhahteleeko hän oikeasti ja kyselee tuota? Vai onko kyse vain ap:n tulkinnasta, jonka myötä kaverin jokainen viatonkin kysymys tai keskustelunaihe muuttuu arvosteluksi?
Tätä esimerkkiä en keksinyt itse. Olin vasta muuttanut uuteen asuntoon ja tämä ystävätär tuli kylään. Silmäili arvostelvasti ympäriinsä ja sitten möläytti tuon että enkö minä tosiaan koskaan ole ajatellut ostaa omakotitaloa?
Edelleen ihmettelen tätä kommenttia vaikka siitä on jo useampi vuosi aikaa. Miten hän siis ensinnäkin kuvitteli että mulla olisi varaa tuollaiseen? Tuolloin olin vielä yh. Toiseksi, mistä mä saisin sen talon korjauspalvelut joita hänellä hoitaa puoliso, oma ja puolison isä. Mulla ei ole lähipiirissä yhden ainoatakaan miestä jonka voisin hätyyttää apuun jos tulisi joku vaikka putkirikko tai mitä niitä nyt omakotitaloissa on. Miten minä
Kukaan ei ole sinua tarinan pahikseksi maalannut. Aluksi kuvittelin, että ystäväsi tosiaan on käyttäytynyt huonosti, mutta ehkä se ei ihan niin olekaan, jos mietin tätä vihaista vastaustasi. Ihmiset miettivät usein myös sen toisen osapuolen näkemystä, joten älä kirjoita palstalle, jos haluat vain haukkua "ystäväsi" pataluhaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhahteleeko hän oikeasti ja kyselee tuota? Vai onko kyse vain ap:n tulkinnasta, jonka myötä kaverin jokainen viatonkin kysymys tai keskustelunaihe muuttuu arvosteluksi?
Tätä esimerkkiä en keksinyt itse. Olin vasta muuttanut uuteen asuntoon ja tämä ystävätär tuli kylään. Silmäili arvostelvasti ympäriinsä ja sitten möläytti tuon että enkö minä tosiaan koskaan ole ajatellut ostaa omakotitaloa?
Edelleen ihmettelen tätä kommenttia vaikka siitä on jo useampi vuosi aikaa. Miten hän siis ensinnäkin kuvitteli että mulla olisi varaa tuollaiseen? Tuolloin olin vielä yh. Toiseksi, mistä mä saisin sen talon korjauspalvelut joita hänellä hoitaa puoliso, oma ja puolison isä. Mulla ei ole lähipiirissä yhden ainoatakaan miestä jonka voisin hätyyttää apuun jos tulisi joku vaikka putkirikko
Etkö itse suutu jos sinua kohdellaan epäkunnioittavasti? Erikoinen asenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun varmaan pitäisi sanoa hänelle rauhallisesti ja ystävällisesti nuo samat asiat. Että tavoittelet toisenlaista elämää eikä ole ihan samanlaista tukeakaan kuin sulla.
Mun mielestä tuollainen pitäisi jokaisen tajuta itsekin. Mietin vaan että jos/kun olen ottanut etäisyyttä tähän kaveriin tämän em. käytöksen vuoksi, alkaako siellä sitten pienessä mielessään kehitellä jotain kateuskorttia tms että en enää kestä katsoa hänen onneaan tai jotain. Kun ei näytä ymmärtävän toisten ihmisten erilaisuutta lainkaan.
Olemme siis lapsuudekavereita ja ehkä on aika lopettaa tähän.
Voi olla aika, joo. Kuka tollasta oman elämän tuputtamista muille jaksaa kuunnella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ehka okt talo, autoja, lapsi, matkoja. Ja kuvittelin etta minulla on vanhemmat jotka osallistuvat lapseni elamaan. Ei. Eivat osallistu. Talo rakenetaan itse, autot korjataan itse, lapsi kasvatetaan itse, tulot tienataan itse.
Nyt olen hyvillani, etta lapsiluku jai yhteen. Tama kiiltokuva elama oli kaikkea muuta kuin kuvittelin.
Ja kokoajan joku yrittaa kampittaa, tuhota, hyotya. Miksi vanhempi sukupolvi kiusaa lapsiperhetta? Puhun nyt vastaantulijoista. Paalle 60 vuotiaat on kamalan ahneita ja havyttomia.
Pyydä kaveriasi tutustumaan Let them-teoriaan.
Siinä käytännössä vähät välitetään, mitä toiset tekevät. Siinä ei puututa toisten tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Aivan yks hailee. Siinä ei yritetä painostaa toisia elämään toisella tavalla, ei painosteta muuttumaan. Annetaan toisten olla just niinku ne on. Siitä vapautuu voimavaroja silloin omaan elämään ja oman elämän mieleiseksi tekemiseen, kun ei puutu muiden valintoihin. Antaa heidän valita ja elää. Älkää puuttuko muiden elämään yrittämällä pakottaa ja tuputtaa tiettyä tapaa elää.
Youtube täynnä videoita aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapa se 🤔 Jännä muutos kamun tarinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että sinulla on asiat hyvin! Juuri tuollaista elämää itse vietän ja nautin suuresti!
Kaverisi kuulostaa vähän samalta kuin yksi opiskeluaikaisistani, joka aina jankutti että miten minä v o i n asua V a n t a a l l a, kun samalla rahalla voisin muuttaa E s p o o s e e n.:) Vastasin vain, että en pidä Espoosta ja viihdyn Vantaalla...
Toteat vaan rauhallisesti kaverillesi, että viihdyt omassa kodissasi ja elämässäsi, etkä haaveile muusta. Jokaisella on vain yksi elämä, se kannattaa ainakin yrittää elää niinkuin itse tykkää...
Ei ihmisen tausta välttämättä määrittele hänen arvojaan. Ihminen, jolla on "omat aivot" seuraa maailmaa ja muodostaa käsityksensä ja arvonsa itse.
Minulle aivan samantekevää, Ap.
Olet minulle tuntematon nyt,
ja sellaisena tulet pysymään
koko minun eloni loppuun.
Nakkaako kukaan periaatteessa
pee-askaakaan yhään mistään.
Ei, ei nakkaa. Muuten kuin rahasta.
..ja seksistä. Tietysti. Ja perinnöstä.
😇
Ei kukaan normaali ihminen tuollaista panosta vaan kaverisi on mielenterveyspotilas.
Ei taida olla kovin läheinen kaveri, koska ei tajua mihin sinulla on varaa? Kyllä minun läheiset kaverit tietävät mihin mulla on varaa, joten ei kelleen edes tule mieleen ehdottaa jotain omakotitaloa.
Jaa että em. vastaajien mielestä on täysin ok tulla kylään toisella alkaa tuhahdellen kyselemään milloinkas tämä muuttaa ok-taloon? Eipä ihme että suhteessa on kupruja jos ystävätär laukoo tällaisia päin naamaa.