Kertokaa muistoja vanhasta Tapiolasta!
Tänään Hesarissa juttua Tapiolan alennustilasta, siitä tuli mieleen.
Itse osasin 80-luvulla pienenä mennä kavereiden kanssa bussilla Tapiolaan, ja seikkailimme siellä, se oli jännittävää. Myöhemmin teininä vaihdon Tapiolassa aina bussia ja jos ehdin, poikkesin Stockalle ym.
2000-luvulla en käynyt siellä lainkaan, ja kun metro ja Ainoa tulivat, järkytyin, enkä aio mennä sinne enää kuin pakon edessä.
Kommentit (31)
No jaa, pikkuporvarien paratiisi, puistot kuhisee punkkeja, Ainoassa keekoillaan villakangastakeissa ja väistellään satoja siellä pesiviä feissareita
Siitä piti tulla puutarhakaupunki ja ulkomaalaiset sisustuslehdetkin kirjoittivat siitä. Aarnivalkean koulu avasi ovensa 1957 jolloin kouluun joutui kävelemään mutapellon yli. Kirkkoa ja uimahallia ei ollut. Gardenin ulkopuolella oleva vesialue oli hiekkakuoppa jossa pojat purjehtivat itsetekemillään lautoilla ja laittoivat sammakonpoikasia purkkeihin. Ulkopuolella oleva alue oli valtavaa peltoa jossa ojia jossa kasvoi isoja rentukoita. Poimimme niitä ja veimme ihmisille. Siellä missä nyt on kampaaja ja joku tattoo oli HOK ruokakauppa ja samalla alueella saksalainen kindergarten. Leffaa vastapäätä olevia suuria asuintaloja kutsuttiin traktoreiksi ja vastapäätä toisella puolella olevia rivitaloja kanakopeiksi. Kirkkoa ja uurnalehtoa ei ollut. Ehkä tämä riittää aluksi. Nythän se on aivan hirveä eikä todellakaan minkään sortin puutarhakaupunki. Metro on aivan järkyttävä ja sinne voi ihan eksyä.
Vierailija kirjoitti:
Se lahoava kerrostalo siinä metroaseman vieressä on aika mielenkiintoinen tapaus.
Ei tuo mikään kultainen muisto ole. Se talo on edelleenkin samassa paikassa kanaverkkoon kiedottuna etteivät kaakelit putoa seinästä paremman väen päähän
Kasarilla pystyi tekemään pitkän lenkin koiran kanssa ilman että näki yhtään apinaa tai muitakaan mutiksia.
Asuin 90-luvulla Munkkiniemessä ja kävin Tapiolassa aika usein kävellen tai bussilla. Kävelin myös keskustan ulkopuolella, kuten Silkkiniityllä, joka oli mielestäni lumoava vihreä keidas. Tykkäsin kierrellä myös kaupoissa, kuten Stockalla. Kaikkialla oli kiva tunnelma. Stockan seutu ja Heikintori kuhisivat väkeä viikonloppuisin.
Asuttiin siinä lähistöllä joskus koulun aloittamisiän tienoilla. Muistan lähinnä sen ison altaan siinä keskustassa, eikä sinne tietenkään saanut mennä kun oltiin kauppareissuilla.
Myöhemmin opiskelin otaniemessä, mutta ei sieltä hirveän usein tapiolaan jaksanut mennä kun helsingin keskustaan pääsi melkein yhtä helposti.
Betonia se oli silloinkin eikä betonista saa kaunista millään. Menkää Roomaan jos haluatte nähdä kauneutta.
Vierailija kirjoitti:
Betonia se oli silloinkin eikä betonista saa kaunista millään. Menkää Roomaan jos haluatte nähdä kauneutta.
Todellakin tämä. Betonia ei voi KORJATA, se pitää vaihtaa uuteen.
Vierailija kirjoitti:
Betonia se oli silloinkin eikä betonista saa kaunista millään. Menkää Roomaan jos haluatte nähdä kauneutta.
Vitsikö tuo oli? Roomassa käytettiin hyvin paljon betonia, mutta reseptillä joka on kestänyt tuhansia vuosia toisin kuin nää nykybetonit jotka on entisiä 50 vuodessa.
Heikintori oli varsin suosittu ja eläväinen kauppakeskus 80-luvulla ja 90-luvulla. Siellä oli paljon asiakkaita ja hyviä kauppoja. 80-luvulla oli ruokakauppa, Fazerin kahvila, iso karkkikauppa ja pehmismyymälä, askarteluliike, Reiman lastenvaatemyymälä, Korhosen kultaliike, Alko ym. 80-lopussa tai 90-luvun alussa sinne avattiin myös mm. Kappahl, josta sai silloin hyviä vaatteita. Alakerran Frutti di Maressa oli vielä 2000-luvullakin tosi hyvät pizzat. Harmi että se on nykyään ajettu ihan alas koko kauppakeskus.
Vierailija kirjoitti:
Asuin 90-luvulla Munkkiniemessä ja kävin Tapiolassa aika usein kävellen tai bussilla. Kävelin myös keskustan ulkopuolella, kuten Silkkiniityllä, joka oli mielestäni lumoava vihreä keidas. Tykkäsin kierrellä myös kaupoissa, kuten Stockalla. Kaikkialla oli kiva tunnelma. Stockan seutu ja Heikintori kuhisivat väkeä viikonloppuisin.
Nyt kyllä aika kultaa muistot kun vuoteen 1997 asti kaupat saivat olla auki ainoastaan 8-20 arkisin ja 8-18 lauantaina.
Todellisuudessa kaikki ns. erikoisliikkeet (ja parturit, pankit, postit jne) menivät arkena kiinni 17.00 ja lauantaina 14.00.
Taajama-alueella sunnuntaina sai pitää kauppoja auki 1994 lähtien vain joulukuussa sekä kuutena nimettynä sunnuntaina juhlapyhien ympärillä.
Kun etätyöt olivat tuntematon käsite ei näihin kauppoihin tai palveluihin päässyt kuin lounastunnilla jolloin oli hirveät jonot tai lauantaina jolloin kakkialla, Tapiolasakin oli hirveä ryysis mutta sekin helpotti 14.00 jälkeen.
Kuuden jälkeen lauantaina sekä sunnuntaina Tapiolan keskusta oli kuin neutronipommin jäljiltä.
Ysärillä katsoin Tapiolassa ulkoilmakankaalta Stargate-leffan.
Työskentelin 1980-luvun lopulta 1990-alkuun Heikintorilla HPY:n myymälässä. Oli kiva paikka ja paljon elämää oli Tapiolan keskustassa. Hyviä lounaspaikkoja, Stockmann ja paljon palveluita esim.lasten lääkäriasema.
Usein käytiin oluella töiden jälkeen terasseilla kesällä ja aika usein illanvietto Tapiola Garden hotellin ravintolassa.
Nykyisin olen nähnyt uutisista, että esim. Heikintori on järkyttävä sotkukeskus graffiteineen. Miksi näin?
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin olen nähnyt uutisista, että esim. Heikintori on järkyttävä sotkukeskus graffiteineen. Miksi näin?
Maailma tuli Tapiolaan
90-luvulla mummoni kanssa käytiin usein kauppaostoksilla Stockmannilla ja sitten sen jälkeen kahvilla. Pieniä iloja, mutta valtavan hyvät muistot.
Vierailija kirjoitti:
Leffaa vastapäätä olevia suuria asuintaloja kutsuttiin traktoreiksi ja vastapäätä toisella puolella olevia rivitaloja kanakopeiksi.
;D
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin 1980-luvun lopulta 1990-alkuun Heikintorilla HPY:n myymälässä. Oli kiva paikka ja paljon elämää oli Tapiolan keskustassa. Hyviä lounaspaikkoja, Stockmann ja paljon palveluita esim.lasten lääkäriasema.
Usein käytiin oluella töiden jälkeen terasseilla kesällä ja aika usein illanvietto Tapiola Garden hotellin ravintolassa.
Nykyisin olen nähnyt uutisista, että esim. Heikintori on järkyttävä sotkukeskus graffiteineen. Miksi näin?
Kävin Heikintorilla kesällä. Nuhjuinen toki on, mutta rauhaton se ei onneksi ollut, kuten monet muut paikat. Ja hyvä että on vielä säilytetty.
Asuin Tapiolassa lapsuuteni ja nuoruuteni kasarilla ja ysärillä.
On paljonkin muistoja.
Muistan yhä Tapiolan sellaisena kuin se ysärillä oli.
Olen käynyt siellä muutaman kerran tuon jälkeen ja olen järkyttynyt, miten on voitu ihana kaupunginosa totaalisesti myllätä ja pilata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin 90-luvulla Munkkiniemessä ja kävin Tapiolassa aika usein kävellen tai bussilla. Kävelin myös keskustan ulkopuolella, kuten Silkkiniityllä, joka oli mielestäni lumoava vihreä keidas. Tykkäsin kierrellä myös kaupoissa, kuten Stockalla. Kaikkialla oli kiva tunnelma. Stockan seutu ja Heikintori kuhisivat väkeä viikonloppuisin.
Nyt kyllä aika kultaa muistot kun vuoteen 1997 asti kaupat saivat olla auki ainoastaan 8-20 arkisin ja 8-18 lauantaina.
Todellisuudessa kaikki ns. erikoisliikkeet (ja parturit, pankit, postit jne) menivät arkena kiinni 17.00 ja lauantaina 14.00.
Taajama-alueella sunnuntaina sai pitää kauppoja auki 1994 lähtien vain joulukuussa sekä kuutena nimettynä sunnuntaina juhlapyhien ympärillä.
Kun etätyöt olivat tuntematon käsite ei näihin kauppoihin tai palveluihin päässyt kuin lounastunnilla jolloin oli hirveät jonot tai lauan
Ehkä osittain siksi ollaan nykyään niin onnettomia, koska asioita saa niin helpolla, eikä niiden eteen tarvitse nähdä vaivaa.
Se lahoava kerrostalo siinä metroaseman vieressä on aika mielenkiintoinen tapaus.