Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehen/toisten vapaa-aika on tärkeämpää kuin äidin?
20.08.2011 |
Miehen mielestä töiden jälkeen ja viikonloppuna on vapaa-aikaa, saa nukkua kun huvittaa, saa pelata tietsikalla kun huvittaa, voi maata sohvalla tekemättä mitään jos huvittaa.
Entäs äiti töiden jälkeen ja viikonloppuna?
Meillä äiti pesee pyykkiä, silittää juhlavaatteita, käy ruokakaupassa, tekee ruoan, siivoaa, kontaktoi koulukirjoja, kyselee tarviiko vihkoja ja kyniä ostaa ja sitten ostaa ne, ostaa rippilapsen lahjan ja kukat jne jne jne loputtomasti. Koska äiti saa olla vaan? Haudassa?
Kommentit (9)
Tyhmäähän se on pitää miehelle (teinille?) täysihoitolaa...
ja oon yrittänyt kans lopettaa tuon "hoitolan". Mies ihmettelee että mikä mua vaivaa ja jatkaa omaa toimintaansa. Ellen siivoa, tee ruokaa jne niin niitä ei vaan tapahdu/tee kukaan. Miksipä olin niin tyhmä etten tajunnut kun ennen lapsia oli melkein samanlainen.. tosin silloin itselläkin oli sitä vapaa-aikaa enemmän niin ehti vielä muiden hommien jälkeen hyvinkin itse harrastelemaan. Nyt koko äijä vituttaa niin että eroaisin heti jos olisi mahdollista. Lasten takia ei tietenkään voi. Mutta olen löytänyt oman ystävän joka ei vaadi mitään ja tulen siitä onnelliseksi. Ja olen kyllä asiasta pitänyt miehelle puhuttelua, ei ole auttanut joten en tunne edes minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Miten kukaan voi olla niin tyhmä että kuvittelee että toinen haluaa vain passata koko elämänsä ja tyytyy siihen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väsynyt aina, on mielenterveysongelmia yms joiden vuoksi on turha olettaa mitään tasa-arvoista kotityöjakoa. Se, mikä eniten harmittaa, on, että tämän seurauksena lapset saavat juuri tuollaisen mallin: isä makaa sohvalla ja äiti raataa. Ja isä myös komentelee lapsia töihin sieltä sohvan pohjalta.
ettei tajua olevansa ainoa joka huushollissa tekee kotitöitä?
Mun 2 ex-poikaystävää lähti juuri kiertoon juuri sen takia. Ensimmäisen poikaystävän kanssa keskusteltiin 1,5 vuoden seurustelun jälkeen yhteenmuutosta ja sitä kautta kotitöistä, lastenhoidosta jne. Järkytyin kun paljastui että mies oli vahvasti sitä mieltä että lastenhoito on AINA naisten töitä, myös kotityöt. Mies ei niihin puutu, ikinä. Oli sitä mieltä että jos hän olisi työttömänä ja minä töissä, lapset vietäisiin päiväkotiin koska mies EI hoida lapsia. Jeps, ero tuli. En voinut edes kuvitella jatkavani seurustelua, saman katon alle muutosta puhumattakaan...
Toisen poikakaverin mielestä miestenkin täytyy tehdä kotitöitä, kovat oli puheet tasa-arvosta. Jännä vain, ettei se koskaan näkynyt mitenkään. Minä tein ruoat, siivosin, pesin pyykit, kävin kaupassa. Mies istui sohvalla ja tuijotti telkkaria. Vuoden avoliiton jälkeen kypsyin totaalisesti ja lähdin. Onneksi tämänkään hepun kanssa ei tehty lapsia.
Nykyinen mies, aviomies on ihan toista maata. Oltiin seurusteltu 2 viikkoa kun minun luona ollessaan imuroi ja pyyhki pölyt. Itse olin koululla. Olipa mukava tulla siivottuun kotiin. Tekee ruokaa, siivoaa, hoitaa lapset. Jos lapset sairastaa, jää joka toinen kerta kotiin heitä hoitamaan. Ainoa mikä lähes täysin on minun harteillani, on neuvolassa käyttäminen ja lääkärissä käynnit. Mutta miehen harteilla on yksinään sitten autojen (2kpl) huoltamiset yms.
ja on oppinut kotoaan tuollaisen mallin, että äiti raataa ja isi lepää. Ei kaikki ole tuollaisia. Meillä, kun lapset oli pieniä ja minä olin kotona ja mies töissä. Miehen mielestä minun leponi oli tärkeämpää. Minä sain nukkua ja olla, kun mies hoiti lapset. Nyt lapset jo koululaisia ja molemmat käydään töissä. YHDESSÄ tehdään kotityöt, koska niin ne hoituu nopeammin ja sen jälkeen on aikaa YHDESSÄ maata sielä sohvalla sylikkäin ja katsoa vaikka leffoja.
ja on oppinut kotoaan tuollaisen mallin, että äiti raataa ja isi lepää. Ei kaikki ole tuollaisia. Meillä, kun lapset oli pieniä ja minä olin kotona ja mies töissä. Miehen mielestä minun leponi oli tärkeämpää. Minä sain nukkua ja olla, kun mies hoiti lapset. Nyt lapset jo koululaisia ja molemmat käydään töissä. YHDESSÄ tehdään kotityöt, koska niin ne hoituu nopeammin ja sen jälkeen on aikaa YHDESSÄ maata sielä sohvalla sylikkäin ja katsoa vaikka leffoja.
Mutta sitten nää muut, kirjojen päällystäminen (jos monta kirjaa päällystää menee helposti 30min tai enemmän aikaa, jota koskaan ei saa takaisin), kukkakaupassa käyminen, juhlavaatteiden miettiminen-silittäminen, ne jää aina äidille. Ja siihen äidin vapaa-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yllättäen sitä huomaa helposti toistavansa vanhempien parisuhdemallia, joka juontaa juurensa jonnekin vuosikymmenien taakse.
Meillä mies ei edes halunnut, että minä höösään koko ajan - minä vaan en edes tiennyt, miten muuten olla. Opettelin relaamaan ja nyt saadaan molemmat yhtä paljon lepoa. Meillä on se työnjako, että minä teen nuo tiettyä tarkkuutta vaativat hommat, kuten juhlien ja merkkipäivien muistamiset, vaatehuollon ja uusien vaatteiden ostamisen jne. ja mies hoitaa sellaiset rutiiniasiat, jotka toistuu aina samanlaisena (lasten harrastukset, siivoukset jne.). Ihan hyvin menee.
Tsemppiä ap, tuollainen tilanne ei ole reilu. Kissa pöydälle vaan. :)
Meillä mä päällystän kirjat, ihan siksi kun haluan. Itse tykkään siitä. Mies tarkastaa läksyt ym. Juhlia ym. ei paljoa ole, mutta meillä mies miettii itse vaatteensa ja hoitaa ne, minä hoidan omani ja lapset katsoo omat vaatteensa jotka sitten miehen kanssa yhdessä katsotaan onko ok. Molemmat pyykkää, kuten toinen lapsista, tiskit kuuluu toiselle lapselle, meillä toinen imuroi ja toinen pesee lattiat jne.. Juhliin jos kukkia tarttee niin käydään yhdessä sielä kukkakaupassa ja valkataan. Jos jostain syystä ei onnistu niin välillä mies menee, välillä minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos päällystät kirjoja niin oletan että laitat tuumasta toimeen. Miksi et tee samoin kun lähdet lenkille? Lähdet vaan. Sanot että näköjään olis aikaa, niin menen nyt!
Tai sitten pyydät että päälystätkö Vertin kirjan? Ja käännät kanavaa telkkarista!
Mä luulen että teidän ongelma on että sinä teet yhden askareen ja sitten toisen ja iltaan mennessä olet "tehnyt" paljon kaikkea mutta pointti on se että jättämällä pari juttua muille; lapset tyhjää astiakoneen ja delegoi miehelle pesukoneellinen niin voisit itse mennä harrastamaan eikä kaikki ole sinulla puuhana (tai et koskaan ehdi muuta kuin näpertelyä).
Minusta kannattaa opetella pyytämään kumppania tekemään jotain tai kysy pesetkö pyykin vai tyhjäätkö astiakoneen kuin valittamalla kun muut ei tee mitään ja teet itse. Minusta tuo on itseaiheutettua.
Oma mies tekee: kun asioita tehdään yhdessä niin oletus ei ole että vaan se yksi perheessä tekee.
Äskön mies nukutti kuopuksen ja meni sen jälkeen lukemaan kirjaa.
Minä askartelin vanhempien ipanoitten kanssa, tulin nettiin kun lapset jäi siivoamaan roskat. ;)
Sinä varmaan nukuttaisit lapsen ja askartelisit lapsien kanssa, siivoaisit vielä roskat?
Tyhmäähän se on pitää miehelle (teinille?) täysihoitolaa...