En kykene sopeutumaan työelämään mitenkään
Istumatyö tappaa fyyisesti ja henkisesti.
Olen nyt ollut n. vuoden verran uudessa työssä. Läskiä kertyy, eikä vapaalla ajalla töiden jälkeen ole mitään motivaatiota lähteä liikkumaan kun on koko päivän tuijottanut ruutuja toimistossa. Mieli tylsistyy.
IBS-oireet iski heti kun opiskelijan päivärytmistä jumahti toimistotuoliin. Opiskelijana pystyi pistämään ääneenlukutoiminnon kuulokkeisiin pyörimään samalla kun käveli lenkkipolkua. Sitten saapui työpöydän ääreen takaisin tehtäviä tekemään. Söit silloin kun tuntui hyvältä, joit kahvit silloin kun tuntuu hyvältä. Olin paljon paremmin yhteydessä omaan kroppaan.
Silmälasitkin olen joutunut hankkimaan kun jatkuva tietokoneella istuminen on väsyttänyt silmät kokonaan.
Hirvittää ajatella missä kunnossa on 20-30 vuoden päästä.
Kommentit (14)
Jos mahdollista niin kävele työmatkat. Mulla se piristää todella paljon.
100% etätyö on se millä kestän ja tauottamalla työtä. Mutta aivan samaa mieltä muuten. Istumatyö tappaa ja lihottaa.
Juoksumatto työpöydän alle, helppoa kun ei tarvitse liikkua töiden jälkeen.
On ihmeellistä, miten koulutuksiin ei voida sisällyttää ohjausta sen suhteen, miten selviytyä työelämästä, kun siihenhän yleensä kaikki haluavat. Toisaalta kyllä ehkä jo nuoreltakin työntekijältä voi odottaa kykyä ohjata omaa toimintaansa kuten liikuntaansa, syömistään ja nukkumistaan. Työterveyshoitaja voisi myös auttaa näissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellistä, miten koulutuksiin ei voida sisällyttää ohjausta sen suhteen, miten selviytyä työelämästä, kun siihenhän yleensä kaikki haluavat. Toisaalta kyllä ehkä jo nuoreltakin työntekijältä voi odottaa kykyä ohjata omaa toimintaansa kuten liikuntaansa, syömistään ja nukkumistaan. Työterveyshoitaja voisi myös auttaa näissä asioissa.
Miten ohjataan omaa toimintaa kun joku muu on määrännyt missä aikataulussa elät? Toimistolle on pakko juosta tiettyyn aikaikkunaan. Mielelläänhän sinne menee aikaseen että päivä loppuukin joskus. Lounaalle on annettu tietty aikaikkuna sopi se ruokarytmillesi tai ei. Joku idiootti on kuitenkin ajastanut kokouksen siihen päälle jolloin on n. 7-8 minuuttia aikaa käydä kusella ja vetäistä tupperware-kupillinen pöperöä naamariin.
Suurin osa töistä tehdään tietokoneella ja sitä faktaa ei muuta kukaan tai mikään.
Ihmiseläintä ei ole tällaiseen kehitetty eikä ole mitään muutakaan elukkaa. Toivossa elän että tämä hulluus kaatuu joskus oman mahdottomuuteensa. Ehkä tekoäly pelastaa meidät pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellistä, miten koulutuksiin ei voida sisällyttää ohjausta sen suhteen, miten selviytyä työelämästä, kun siihenhän yleensä kaikki haluavat. Toisaalta kyllä ehkä jo nuoreltakin työntekijältä voi odottaa kykyä ohjata omaa toimintaansa kuten liikuntaansa, syömistään ja nukkumistaan. Työterveyshoitaja voisi myös auttaa näissä asioissa.
Miten ohjataan omaa toimintaa kun joku muu on määrännyt missä aikataulussa elät? Toimistolle on pakko juosta tiettyyn aikaikkunaan. Mielelläänhän sinne menee aikaseen että päivä loppuukin joskus. Lounaalle on annettu tietty aikaikkuna sopi se ruokarytmillesi tai ei. Joku idiootti on kuitenkin ajastanut kokouksen siihen päälle jolloin on n. 7-8 minuuttia aikaa käydä kusella ja vetäistä tupperware-kupillinen pöperöä naamariin.
Suurin osa töistä tehdään tietokoneella ja sitä faktaa ei muuta kukaan tai mikään.
Toiminnanohjauksen tärkeä ulottuvuus on kyky sopeutua rajoihin kuten aikatauluihin. Työpaikkaa voi tietenkin yrittää vaihtaa, samoin miettiä koulutusta vielä uudelleen. Niin avuttomaksi ei kannata alistua, että ei perusterveenä ihmisenä selviydy työelämästä.
Ota loparit. Ei tartte vääntää jos kerta on niin v*tun vaikeaa. On jonossa tuhat tyyppiä jotka sietää pientä epämukavuutta. Luuseri.
Ala yrittäjäksi ja saat laatia omat aikataulusi. Tai tee alle 100% työaikaa.
Mikäli on noin vaikeaa, niin ota loparit. Älä tosin oleta, että saat mitään tukia mistään. Ite tein yhdessä vaiheessa 3-vuorotyötä it-alalla, ja silti oli virtaa harrastaa liikuntaa vapaapäivinä. Itsestä se on kiinni viitsiikö tehdä mitään, tai tyytyykö voivottelemaan. Tosin olet varmaan niin surkea tapaus, että ikkunasta heittäytyminen olisi paras vaihtoehto.
Ihminen ei ole tehty koneeksi tai sen jatkeeksi. Osa pystyy joskus olemaan kauemmin, ei aina.
Hirveitä kommentteja täällä. Eivät taida nuo kommentoijatkaan hyvin voida. Ymmärrän sinua ap oikein hyvin.
Menkää työttömäksi. Minä ilolla maksan kulunne ja elämisenne. Tällä hetkellä teen töitä jokaikinen päivä, viikonloppuisin tosin vain 2-4 h päivässä. Mielellään lisään töitä la ja su 4 h, jotta teillä hyvä olla.
Iso peukku täältä
Täällä kans yks joka ei sopeudu. Eniten vaikuttaa myös se, etten saa tarpeeksi unta, tai kunnon aamupalaa koska joudun menemään töihin 7-7.30. Yleensä heräisin tuohon aikaan luonnollisesti. Stressaan nykyään jo illalla nukkumaan menoa, välillä valvon koko yön koska kun aikaa on jäljellä enää n.2-3h herätykseen, en enää pysty rentoutua lainkaan.
Kaikenlisäksi inhoan ihmisiä, luonteelleni ei sovi nähdä ketään joka päivä. Työkaverit vituttavat, vaikka ihan kivoja ovat.
Työelämä tappaa. Mutta työttömyyskin on liian tyhjää.