Saako puuttua muiden lasten käytökseen?
Tänään kauppakeskuksessa lapsi noin 6v huusi täyttä kurkkua ainakin puoli tuntia, ilmeisesti äiti
piti lasta sylissä ja isä vieressä vaan katseli. Sanoin näille ihmisille että meillä lapsi lähtisi kotiin tuollaisella käytöksellä. Että lapsi kainaloon ja menoksi. Mä itse siis olin poistumassa ostoksilta josta jäi lähes kaikki tekemättä kun tuo lapsen huuto oli niin hermoja raastavaa.
Kumpikaan aikuinen ei vastannut mitään. Lapsi ilmeisesti jatkoi rääkymistä kun lähdin, en jäänyt kuuntelemaan. Muuta asiakkaat eivät myöskään asiaan puuttuneet.
Mä ymmärrän kyllä jos vauva tai taapero itkee kun on nälkä ja väsyttää. Mutta nää isot lapset, oli sitten nepsy tai
muu tarvitsee minustakin selkeät säännöt. Puoli tuntia on jo minusta pitkä aika, jos ei lapsi rauhoitu siinä ajassa niin tuskin ihan hetkeen aikoo sitä tehdä. Kauppakeskus ei ole mikään terapiatoimisto, ne sylitykset voi hommata vaikka ulkona..
Kuinka sinä olisit toiminut?
Kommentit (19)
Olisin ehkä katsellut, ottaako se katsekontaktia. Joku nepsykohtaus päällä. Joskus palaavat tähän maailmaan, kun vieras kiinnittää huomion. Uteliaisuus voittaa vihan.
Vaikka provohan tämä on.
Parempi vaan olla hiljaa ja poistua paikalta. Jos ongelmakersa kyseessä niin vanhemmat vihoviimeiseksi haluaa alkaa kuuntelemaan jonkun mummon kasvatusvinkkejä. Siinä on pinna niin kireällä vanhemmilla, että kuulet kunniasi tai saat nekkuun hyvällä onnella.
Itse vältän lapsia ja teinejä niin paljon kun pystyn, täysin pilalle mennyt moni sukupolvi jo tällä kasvatustavalla.
Jos heittää autoani kivillä niin puutun kyllä.
Kauppakeskus on sen verran iso paikka, etten kokisi tarvetta jäädä sen huutavan lapsen viereen häiriintymään tai myöskään ilmoittaa vanhemmille, että lähtekääpä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Parempi vaan olla hiljaa ja poistua paikalta. Jos ongelmakersa kyseessä niin vanhemmat vihoviimeiseksi haluaa alkaa kuuntelemaan jonkun mummon kasvatusvinkkejä. Siinä on pinna niin kireällä vanhemmilla, että kuulet kunniasi tai saat nekkuun hyvällä onnella.
Itse vältän lapsia ja teinejä niin paljon kun pystyn, täysin pilalle mennyt moni sukupolvi jo tällä kasvatustavalla.
No parempihan se on olla hiljaa, olet varmasti oikeassa. Mutta kyllä vanhemman lapsineen pitäisi tuollaisessa tilanteessa olla se, joka poistuu paikalta.
En ole ap, mutta voin hyvin uskoa, että tapaus on totta. Itsekin olen törmännyt sellaisiin, että rauhassa kahvitellaan, kun muutaman vuoden ikäinen lapsi kirkuu vieressä pää punaisena. Ja tällaiset vanhemmat yleensä katselevat ympärilleen haastavasti, kuin merkkinä siitä, että tämä on heidän reviirinsä.
En olisi tehnyt mitään. Siinä huutakoon. Ilmoittaisin poliisille, jos lasta pahoinpideltäisiin, mutta muuten saa rääkyä niin paljon kuin haluaa.
En puuttuisi tuollaisessa tilanteessa.
Heillä oli varmaan muutenkin vaikeaa, niin sinä käyt vielä iskemässä puukkoa selkään.
Et voi tehdä tietää, miksi he olivat siinä. Varmaan oli joku hyvä syy, kun eivät lähteneet pois. Tuossa tilanteessa en olisi puuttunut.
Minusta voi ystävällisesti sanoa suoraan lapselle asiallisesti ja mukavasti. Omallekin lapselle on asiallisesti huomautettu huonosta tempusta. Itse olin kiitollinen, olin samaa mieltä huomauttajan kanssa ja hän sanoi sen söpösti/kiltisti. Lapseni on myös erityinen ja jos joku rumasti sanoisi niin en kyllä hyvin reagoisi. Lapsille puhutaan nätisti .
Uniikki lumihiutale häiriintyi siitä, että ostoskeskuksessa oli muita ihmisiä.
No sitä pentua olisi pitänyt leipoa käkättimeen.
Jos haluat iltapäivälehteen uutiseksi,ojenna tavallista tummempaa,niin julkisuus on taattu.
Pitikö varmasti puoli tuntia sitä penskaa sylissä, eikö tuommoinen paina jo aika paljon?
Tiedän miltä moinen tuntuu, vauvan itku ei satu korviin, mutta 6-vuotiaan rääkyminen sattuu jo korviin.
En uskalla puuttua, koska ap:n tilannekin kertoi vanhemmista, ei lapsesta! Lapsiparka, kuinkahan häntä kotona käsitelään, hätäänsä hän huutaa, Surullista!
Vierailija kirjoitti:
Minusta voi ystävällisesti sanoa suoraan lapselle asiallisesti ja mukavasti. Omallekin lapselle on asiallisesti huomautettu huonosta tempusta. Itse olin kiitollinen, olin samaa mieltä huomauttajan kanssa ja hän sanoi sen söpösti/kiltisti. Lapseni on myös erityinen ja jos joku rumasti sanoisi niin en kyllä hyvin reagoisi. Lapsille puhutaan nätisti .
Nepsyllä kun on tunnekuormaa väsymystä ja raivokohtaus päällä, ei mikään puhe auta. Se on suunnilleen sama kuin alkaisit puhumaan uhmaikäisen kohtaushetkessä 2 vuotiaalle raivoavalle järkeä ja neuvottelemaan. Arvaa meneekö perille.
Ainoa keino on se että vanhemmat ovat tilanteessa rauhallisia. Aikuisia. Eivät säikähdä eivätkä ala tunnekaappauksen vallassa olevan kanssa vänkäämään. Rajaa toki on vedettävä mutta harva tuossa mielentilassa ottaa vastaan mitään. Myöhemmin sitten jutellaan asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Pitikö varmasti puoli tuntia sitä penskaa sylissä, eikö tuommoinen paina jo aika paljon?
Samaa mietin, puoli tuntiako apua toljotti tilanteessa.
Puutun vieraan lapsen käytökseen vain, jos on meillä kylässä, tai ulkona niin, että vieras lapsi kiusaa tai vaarantaa omaa lastani. En muuten.