Ystäväni 3-vuotias osaa kuulemma lukea!

Varmaan anoppikin ottaa päähän.

mieheni oppi 4-v ja siskonsa vasta 5-v.

Juu, mä opin 3v ja 1kk iässä lukemaan, opettamatta ja aivan spontaanisti. Äitini oli ollut 4v kun oli oppinut lukemaan.



Sitä vastoin isoveljeni oppi kunnolla vasta kolmannella luokalla, lukihäiriötä löytyy.



Eipä se minusta mitenkään erityistä tehnyt, laajasti yleissivistynyt olen ja aina ollut kiinnostunut lukemisesta ja tiedosta ylipäätään.

Niin joo ja hiukan vajaa 4-vuotiaana jo kirjoittelin joulupukille kirjettä jne. Se on vieläkin tallessa, olin toivonut "pääkallolinaa" isoveljelle, "kisa oikea, koira oikea" itselleni, ja mitähän muuta :D

Olin melkoisen hämmästynyt kun tajusin että luki niitä oikeasti, tajusin kysyä kun lapsi oli 3.5-vuotias. Sanoi että oppi kirjaimet Onnenpyörä-ohjelmasta.

opin lukemaan muutamaa kuukautta ennen 4-vuotissynttäreitä. Nyt oma 2-vuotias on tosi innostunut kirjaimista, mietin tässä että oppiikohan lukemaan aikaisin, vai laantuukohan innostus ja tilalle tulee jotain muuta. Lapsen kiinnostuksenkohteistahan se on ihan täysin kiinni miten oppii, eikä mielestäni tee lapsesta välttämättä mitään erityisen fiksua vaikka olisi todella nuorena oppinutkin...

ja niiden jopa odotetaan oppivan lukemaan. Ei suomalaiset lapset sen hitaampia ole, helposti oppii 3-vuotias lukemaan jos sitä opettaa.



Ja nyt kehumisosio: mun kaikki 3 lasta ovat oppineet lukemaan viimeistään 4-vuotiaina. Esikoinen tunsi kirjaimet 1,5-vuotiaana ja luki sujuvasti 3-vuotiaana. Kirjoitti pitkiä satuja 4-vuotiaana.

Oletko nyt vähän kade kun oma muksu ei osaa mitään vielä?

Ketju ymmärrettiin huumorilla vaikka todellisuudessa tarkoitin todella vauvani nerokkuutta.



Nyt on menossa projekti, jonka tehtävänä on opastaa nero lukemaan. Hän osaa jo kaikki kirjaimet ja tavaa taitavasti. Vielä ei ole kuitenkaan hokassut juttua. Nostan ketjuni kesällä, kun oppii lukemaan ennen kolmevuotisuuttaan.



-Taaperoni on supernero

Itse opin myös kolmevuotiaana lukemaan, ja siis ihan kunnolla. Ja tunnen muitakin pienenä lukemaan oppineita. Itseäni ei edes kukaan ollut opettanut. Olin vaan istunut paljon kuuntelemassa lukemista.



Suomen kielen kirjoitus- ja puheasun samanlaisuuden ansiosta ei ole mitenkään tavatonta, että lapsi oppii hyvinkin varhain lukemaan. Vaatii toki sitä, että lapselle luetaan kirjoja.

Ihan oikeasti siis.

Enkä nyt valehtele tai laske palstalegendaa. Osasi ihan oikeasti lukea, tai siis pari viikkoa ennen neljättä syntymäpäivää tajuttiin sen osaavan lukea. Kyllä meinasi tulla kusi pöksyyn ja seuraavat vuodet olivat ihan kamalia, kun lapsi tietysti luki kaikki mahdolliset lööpit, tyyliin "isi tappoi lapset mökillä". Tsiisus, oli ihan kamalaa. :/

mieheni oppi 4-v ja siskonsa vasta 5-v.

Ihan oikeasti siis.

Mun tutun poika Jesse sai 70 euroo maksavan lippalakin. Ihan oikeest!

Kokonaismetodilla lukemaan yhden sanan. Siitä se lähtee!



Joissakin maissa juhlittaisiin saavutusta sen sijaan, että halveksutaan täälläav.lla ylpeää äitiä!

Luki siis 2-3 sanan lauseita. Osasi myös jääkaappimangneeteilla kirjoitella sanoja mitä pyydettiin ja yhteenlaskun alle kymmeneen, esim 5+4.



Eli on hyvinkin mahdollista.



Nyt poika on 12v eikä oikeastaan poikkea ikäisistään paljoakaan, ehkä yleistieto on enemmän hallussa (halu oli pienenä tutkia kirjaimia ja numeroita ja nyt isompana tietosanakirjoja).

Se on minulla edelleen tallella ja jutut ovat yksinkertaisia, mutta hauskoja :) Tyyliin: X (minä) meni tänään pihalle. X:llä oli kivaa. Y (pikkusisko) on tyhmä.



En usko, että olisin oppinut noin varhain kirjoittamaan ilman todella kannustushenkisiä vanhempia...

Suomalaiset on vaan kaikessa vahan hitaita.

Mitäs ihmettelemistä siinä on?



Jos jotain lapsen lahjakkuutta ihan vilpittömästi haluaisi ihmetellä, niin vaikka sitä, että Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart teki aikoinaan ensimmäisen sävellyksensä nelivuotiaana (Andante, C-duuri). Säveltäminen on kuitenkin "hieman" eri asia kuin lukeminen.



Minusta on hieno asia, että lapsi ylipäätään oppii lukemaan itsekseen ja vapaaehtoisesti. Jos ap, ystäväsi lapsi osaa lukea suosikkikirjansa kannesta että AUTO, niin osaahan hän silloin lukea. Siis kyseisen sanan - ja siitä se lukemisen riemu lähtee eteenpäin. Yksi lukemaan opittu sana on kuitenkin enemmän kuin nolla, eikö? Hieno ja suuri juttuhan tuo on. Vuoden päästä lapsi saattaa osata lukea jo ihan kunnolla. Mikäs sen hauskempaa.



Tuo hapan "niin-no-jos-osaa-lukea-yhden sanan-niin-turha-riekkua-osaamisella" -asenteesi kuulostaa lähinnä siltä kuin olisit harmissasi ja lähes vihainen ystäväsi lapsen oppimasta

(= hiffaamasta) taidosta. Toivottavasti olen väärässä.

lukemaan 3-vuotiaana. Isä opetti, luettiin Aamulehdestä otsikoita.

jos niita opettaa.