Kuinka taipuu Kannel
siis genetiivissä, Kannelin? Kuullostaa väärältä. Mikä olisi oikea tapa.
Kanteleen kävi mielessä, mutta silloinhan perusmuoto olisi kantele. Osaako kukaan neuvoa?
Kommentit (15)
Sanasta kannel esiintyy kahta perusmuotoa, toinen on tuo kantele.
Sanasta kannel esiintyy kahta perusmuotoa, toinen on tuo kantele.
Sanasta kannel esiintyy kahta perusmuotoa, toinen on tuo kantele.
Kantele ei ole sama kuin Kannel, jos kyseessä on nimi
minä sen tiesin, kun tuossa aloitusviestissä ei sanottu, että on nimestä kyse.
käytettiin sitten perusmuotona kumpaa hyvänsä.
Jos taas kyseessä erisnimi Kannel (esim. sukunimi) saa nimen käyttäjä itse päättää taivutuksesta, luultavimmin käytössä tällöin Kannelin esim. Mari Kannel > Mari Kannelin.
Siis se soitin. Mutta jos kyse on nimestä niin sitten kai voi taipua myös Kannelin, nimiähän ei koske nuo samat taivutusmuodot kuin noita vanhoja sanoja.
... mikäli taivutusvaihtoehtoja on monta, siis Kannelin esimerkiksi. Kuulostaa kirjoitetaan muuten yhdellä l-kirjaimella.
päätellyt asian niin että soitin on kannel ja koska se taipuu kanteletta niin soitintakin on alettu kutsumaan kanteleeksi.
Voin olla väärässä mutta tarpeeksi kauan kun tyhmät jotain hokee niin se tarttuu, jos vertaa vaikka tavan-ilmaisuun ja ikärasismiin eli ikärotusortoon.
Kaikkea voi tietty yrittää murteilla selittää, paitsi ikärasismia.
päätellyt asian niin että soitin on kannel ja koska se taipuu kanteletta niin soitintakin on alettu kutsumaan kanteleeksi.
Voin olla väärässä mutta tarpeeksi kauan kun tyhmät jotain hokee niin se tarttuu, jos vertaa vaikka tavan-ilmaisuun ja ikärasismiin eli ikärotusortoon.
Kaikkea voi tietty yrittää murteilla selittää, paitsi ikärasismia.
normaali muuttuminen hirmu tyhmää. Esim. tyhmää on se, että nykyään on muodikasta sanoa kaksi eikä kakte ;)
käytettiin sitten perusmuotona kumpaa hyvänsä.
Jos taas kyseessä erisnimi Kannel (esim. sukunimi) saa nimen käyttäjä itse päättää taivutuksesta, luultavimmin käytössä tällöin Kannelin esim. Mari Kannel > Mari Kannelin.
Nimen käyttäjä ei saa itse päättää nimensä taivutuksesta, toki hän voi käytännössä esittää toiveita ja saada tahtonsa läpi, mutta tämä ei todellakaan ole mikään ohjeistus.
Muistaakseni sukunimet (etunimet yleensä eivät, paitsi poikkeuksissa) taipuvat pääasiassa kuten merkityksensä, eli vastaus olisi Kanteleen.
Tässä tapauksessa taivutettaneen, kuten nimen haltija sen taivuttaa. Tosin Salokannel nimen taivuttaisin Salokanteleen, joten eiköhän tuo Kannel taipuisi sujuvasti Kanteleen. Tai sitten ihmiset koettaisivat kiertää genetiiviä :-D
käytettiin sitten perusmuotona kumpaa hyvänsä.
Jos taas kyseessä erisnimi Kannel (esim. sukunimi) saa nimen käyttäjä itse päättää taivutuksesta, luultavimmin käytössä tällöin Kannelin esim. Mari Kannel > Mari Kannelin.
Nimen käyttäjä ei saa itse päättää nimensä taivutuksesta, toki hän voi käytännössä esittää toiveita ja saada tahtonsa läpi, mutta tämä ei todellakaan ole mikään ohjeistus.
Muistaakseni sukunimet (etunimet yleensä eivät, paitsi poikkeuksissa) taipuvat pääasiassa kuten merkityksensä, eli vastaus olisi Kanteleen.
Tässä tapauksessa taivutettaneen, kuten nimen haltija sen taivuttaa. Tosin Salokannel nimen taivuttaisin Salokanteleen, joten eiköhän tuo Kannel taipuisi sujuvasti Kanteleen. Tai sitten ihmiset koettaisivat kiertää genetiiviä :-D
käytettiin sitten perusmuotona kumpaa hyvänsä.
Jos taas kyseessä erisnimi Kannel (esim. sukunimi) saa nimen käyttäjä itse päättää taivutuksesta, luultavimmin käytössä tällöin Kannelin esim. Mari Kannel > Mari Kannelin.
Nimen käyttäjä ei saa itse päättää nimensä taivutuksesta, toki hän voi käytännössä esittää toiveita ja saada tahtonsa läpi, mutta tämä ei todellakaan ole mikään ohjeistus.
Muistaakseni sukunimet (etunimet yleensä eivät, paitsi poikkeuksissa) taipuvat pääasiassa kuten merkityksensä, eli vastaus olisi Kanteleen.
Perusohje on, että sukunimi taipuu merkityksensä mukaan Merilahti/Merilahden, ei Merilahti/Merilahtin, vaikka käyttäjä kuinka niin haluaisi. Myös tässä tapauksessa Kannel/Kanteleen. Kannelin voisi olla Kannel-etunimen (jos sellainen olisi?) genetiivi.
Se, että nimen käyttäjä saisi päättää nimensä taivutuksesta, ei ole mikään sääntö. On toki tapauksia, joissa käyttäjän mielipide kannattaa huomioida (esim. Satun vai Sadun), mutta sillä ei ole mitään tekemistä suomen kieliopin ohjestuksen kanssa.
Tässä tapauksessa taivutettaneen, kuten nimen haltija sen taivuttaa. Tosin Salokannel nimen taivuttaisin Salokanteleen, joten eiköhän tuo Kannel taipuisi sujuvasti Kanteleen. Tai sitten ihmiset koettaisivat kiertää genetiiviä :-D
käytettiin sitten perusmuotona kumpaa hyvänsä.
Jos taas kyseessä erisnimi Kannel (esim. sukunimi) saa nimen käyttäjä itse päättää taivutuksesta, luultavimmin käytössä tällöin Kannelin esim. Mari Kannel > Mari Kannelin.
Nimen käyttäjä ei saa itse päättää nimensä taivutuksesta, toki hän voi käytännössä esittää toiveita ja saada tahtonsa läpi, mutta tämä ei todellakaan ole mikään ohjeistus.
Muistaakseni sukunimet (etunimet yleensä eivät, paitsi poikkeuksissa) taipuvat pääasiassa kuten merkityksensä, eli vastaus olisi Kanteleen.
Perusohje on, että sukunimi taipuu merkityksensä mukaan Merilahti/Merilahden, ei Merilahti/Merilahtin, vaikka käyttäjä kuinka niin haluaisi. Myös tässä tapauksessa Kannel/Kanteleen. Kannelin voisi olla Kannel-etunimen (jos sellainen olisi?) genetiivi.
Se, että nimen käyttäjä saisi päättää nimensä taivutuksesta, ei ole mikään sääntö. On toki tapauksia, joissa käyttäjän mielipide kannattaa huomioida (esim. Satun vai Sadun), mutta sillä ei ole mitään tekemistä suomen kieliopin ohjestuksen kanssa.
Kun isolla kirjoitat.