Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole koskaan rakastanut miestäni, mutta menin hänen kanssaan naimisiin.
19.10.2025 |
Rakkaudetonta avioliittoa on kestänyt 45vuotta.
N 75v
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Minulle oli rakkautta tärkeämpää taloudellinen turvallisuus ja sen tuoma vapaus valita ulkoiset puitteet. Sopeuduin. En ole katunut.
- 35v. avioliitossa saman miehen kanssa, 2 lasta
Kun minä en rakasta miestäni, niin ei tule mitään paineita. En yritä olla mieliksi hänelle enkä koskaan tunne mustasukkaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittää, kun tulee miehen kanssa toimeen. Mitään intohimoista rakkautta ei tarvitsekaan tuntea,
Ja loukkaannuttesydänjuurianbe myöten jos edes uskallan mainita tässä kenties miehen mahdollistaman varakkuuden ja tulotason...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin varmasti ja ennen valtaosa avioliitoista on ollut. Nykyäänkin puolet päätyvät eroon jne.
Naisilla ennen oli olosuhteen pakosta tilanne että piti ottaa niissä olosuhteissa se mitä oli saatavilla. Sitten piti sopeutua.
Nykyään kun on vapaus ja tinderit niin se on erilaista.
En usko koko rakkauden olemassaoloon, se on pelkkää fysiikkaa ja kemiaa, kestää maksimissaan jonkun aikaa ollen luonnon muovaama biologinen prosessi jonka tarkoituksena on varmistaa lajin säilyminen ja lisääntyminen. Muuta tarkoitusta sillä ei ole.
Miehillä taas sitten ei ole sellaista "tarkoitusta" enää nykypäivänä. Ennen monille se oli se motivaatio tehdä töitä kun oli perhe eläkettä tänä. Eiväthän nämä miehet edes tienneet että ei se vaimo kotona oikeasti rakastanut.
Minä en usko mihinkään parisuhteisiin. Uskon ihmisen biologiaan. Siihen kun tutustuu niin ymmärtää parhaiten miksi maailma toimii kuten se toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritätkö nyt kerätä sääliä ap vai mitä?
Pahimmillaan tuollaisella pilaa vähintään kahden ihmisen elämän, ja lisäksi ehkä lastenkin.
Sivusta seuranneena voin sen sanoa.
Jossain vaiheessa avioliitossa arki tulee vastaan ja intohimo ja rakkaus loppuu. Suurin osa naisista elää rakkaudettomassa avioliitossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun minä en rakasta miestäni, niin ei tule mitään paineita. En yritä olla mieliksi hänelle enkä koskaan tunne mustasukkaisuutta.
Entäs sitten kun kohtaatkin jonkun toisen miehen johon rakastut?
Ap. Minä en ainakaan usko ikuiseen rakkauteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani. Rakkaus elävöittää koko kehoa ja sielua. Naimisissa myös 35 vuotta ja edelleen rakastuneita.
Mä en ymmärrä miten jotkut pystyy tuollaiseen. Mä ahdistuisin hengiltä, jos pitäisi olla yhdessä ihmisen kanssa jota en rakasta. Etoisi, jos pitäisi sellaisen ihmisen antaa koskea itseään.
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa avioliitossa arki tulee vastaan ja intohimo ja rakkaus loppuu. Suurin osa naisista elää rakkaudettomassa avioliitossa
Paskapuhetta. Rakkauden "loppuminen" tai jatkuminen on oma valinta. Ihastuminen on se joka kestää hetken ja hiipuu pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa avioliitossa arki tulee vastaan ja intohimo ja rakkaus loppuu. Suurin osa naisista elää rakkaudettomassa avioliitossa
Paskapuhetta. Rakkauden "loppuminen" tai jatkuminen on oma valinta. Ihastuminen on se joka kestää hetken ja hiipuu pois.
No ei todellakaan ole oma valinta, jos rakkaus loppuu. Ei itseään voi pakottaa rakastamaan. Sulla ei selvästikään ole mitään kokemusta asiasta.
Ei kai naimisiin rakkauden vuoksi mennä?
Alue: Aihe vapaa
Ap. Pelottiko sinkkuna eläminen ja eikö näköpiirissä ollut kiinnostavampaa miestä.