Lue keskustelun säännöt.
Raha on pelkkää velkaa ja se joka omistaa sen, omistaa meidät kaikki
18.10.2025 |
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä raha oikeasti tulee?
Useimmat eivät. Me vain käytämme sitä, tienaamme sitä, maksamme veroja ja laskuja - mutta emme ymmärrä järjestelmää, joka ohjaa kaikkea elämäämme.
Totuus on yksinkertainen mutta karu: Kaikki raha on velkaa.
Ei ole olemassa "velatonta" rahaa nykyaikaisessa talousjärjestelmässä.
Kun pankki myöntää lainan, se ei lainaa olemassa olevaa rahaa - se luo sen. Tyhjästä.
Sama pätee valtioihin: kun valtio ottaa velkaa, se luo rahaa liikkeelle. Raha syntyy aina velkana, ja sen vastine on jonkun toisen velkakirja.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kaikki maksaisivat velkansa pois, maailmassa ei olisi enää rahaa liikkeellä.
Ei senttiäkään. Talous pysähtyisi kuin seinään.
Kuka sitten hallitsee tätä järjestelmää?
Ei valtiot, ei hallitukset, vaan keskuspankit - ja niiden yläpuolella kansainväliset rahoitusverkostot.
Länsimaissa keskuspankit (kuten EKP, Federal Reserve, Bank of England, Ruotsin Riksbank jne.) ovat itsenäisiä toimijoita, joihin poliitikot eivät saa puuttua.
Hallitus ei siis päätä, paljonko rahaa painetaan, tai millä ehdoilla sitä lainataan - sen päättää keskuspankki.
Toisin on maissa kuten Kiina, Venäjä, Iran tai Pohjois-Korea, joissa keskuspankit ovat valtion hallinnassa. Niissä valtio määrää rahan suunnasta, ei yksityinen tai itsenäinen instituutio.
Ei olekaan ihme, että lännessä rahajärjestelmä toimii aina velan varassa, ja se joka hallitsee rahaa, hallitsee koko yhteiskuntaa.
Nathan Rothschild sanoi jo 1800-luvulla:
"Antakaa minun hallita maan rahan tarjontaa, niin en välitä kuka laatii sen lait."
Se, joka hallitsee rahan luomista ja liikkeellelaskua, määrittää kaiken - talouskasvun, inflaation, lainojen hinnan, jopa poliittisen liikkumavaran.
Me muut vain pelaamme peliä, jonka säännöt joku muu on kirjoittanut.
Ja peli on rakennettu niin, että et voi koskaan voittaa - vain pysyä mukana.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei tuota opeteta koulussa?
Koska se on propagandaa! Koittakaa jo ymmärtää...
Taas tätä talousdemokratiaa. Aivan huuhaata koko juttu.
Joskus ajat sitten seteli oli kuitti keskuspankissa säilytettävästä kullasta. Siellä oli siis oikeasti saman verran kultaa kuin seteleitä oli laskettu liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Joskus ajat sitten seteli oli kuitti keskuspankissa säilytettävästä kullasta. Siellä oli siis oikeasti saman verran kultaa kuin seteleitä oli laskettu liikkeelle.
Tämä on ollut väärää tietoa. Kultaa ei ole ikinä ollut riittävästi jotta rahaa olisi saman verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, velka on määritelmäkysymys. Velanmaksukin voidaan hyvinkin unohtaa. Mutta muuten ap kertoi totuutta, osittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ajat sitten seteli oli kuitti keskuspankissa säilytettävästä kullasta. Siellä oli siis oikeasti saman verran kultaa kuin seteleitä oli laskettu liikkeelle.
Tämä on ollut väärää tietoa. Kultaa ei ole ikinä ollut riittävästi jotta rahaa olisi saman verran.
Juuri sen takia kultakannasta luovuttiin, jenkkien kulta ei riittänyt ulkomaan velkoihin on halvempaa ja helpompaa printata seteleitä ja vaikka rajattomasti siksi nykyinen talousjärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ajat sitten seteli oli kuitti keskuspankissa säilytettävästä kullasta. Siellä oli siis oikeasti saman verran kultaa kuin seteleitä oli laskettu liikkeelle.
Tämä on ollut väärää tietoa. Kultaa ei ole ikinä ollut riittävästi jotta rahaa olisi saman verran.
Juuri sen takia kultakannasta luovuttiin, jenkkien kulta ei riittänyt ulkomaan velkoihin on halvempaa ja helpompaa printata seteleitä ja vaikka rajattomasti siksi nykyinen talousjärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla.
Facepalm.
Yhdysvaltain liittovaltio laskee nyt liikkeeseen biljoonan dollarin arvosta uutta velkaa alle 80 päivässä. Vain vuosi sitten tämän kynnyksen saavuttaminen kesti noin 100 päivää. Toisin sanoen velan kertymisen vauhti kiihtyy jatkuvasti: hallitus lisää nyt julkiseen velkaansa Alankomaiden tai Etelä-Korean kaltaisten maiden bruttokansantuotteen verran vain muutamassa kuukaudessa.
Vielä huolestuttavampaa on, että tähän kiihtyvään kehitykseen liittyy lyhytaikaisten valtion velkasitoumusten, T-Billsin, käytön lisääntyminen. Toisin sanoen, mitä enemmän velka kasvaa, sitä enemmän sitä rahoitetaan lyhyillä maturiteeteilla, joita on jatkuvasti uusittava. Tämä altistaa Yhdysvallat lisääntyneelle pysyvän velan uudelleenjärjestelyn riskille: valtiovarainministeriön on jatkuvasti jälleenrahoitettava velkavuoria, usein korkeammilla koroilla, mikä ruokkii velkakierrettä.
Lyhyesti sanottuna Yhdysvallat ei ainoastaan lainaa enemmän, vaan se lainaa nopeammin ja ennen kaikkea yhä enemmän lyhyellä aikavälillä. Samalla kun keskuspankki pienentää tasettaan ja pyrkii poistamaan likviditeettiä markkinoilta, valtiovarainministeriö pumppaa likviditeettiä talouteen kiihdyttämällä lyhytaikaisen velan liikkeeseenlaskuaan.
Kun näitä lyhytaikaisia velkapapereita ostetaan, näistä liikkeeseenlaskuista saadut dollarit päätyvät välittömästi julkisten menojen edunsaajien: kotitalouksien, yritysten ja valtion urakoitsijoiden tileille. Lyhyesti sanottuna valtiovarainministeriö tulvii taloutta likviditeetillä, mikä kasvattaa pankkitalletuksia ja siten M2:ta.
Inflaatiolaskuri
2000
Ostin tuotteen hintaan $1.00
2025
Sama tuote maksaisi :$1.88
Kumulatiivinen inflaatiovauhti: 88.1%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina silloin tällöin globaali finanssikone muistuttaa meitä siitä, ettei sitä pyöritä öljy, teknologia tai edes tuottavuus sitä pyörittävät lupaukset. Triljoonat ja taas biljoonat velkakirjat kasattuina toistensa päälle, hatara luottamuksen rakennustelineet, jotka jotenkin vielä pitävät pintansa. Mutta nyt tuo torni on noussut ennätyskorkeuteen: 337,7 biljoonaa dollaria globaalia velkaa niin valtava rakennelma, että jopa maailman luovimmat keskuspankkiirit saattaisivat kamppailla sen halkeamien peittämiseksi ikuisesti.
Se on hämmästyttävä luku 21 biljoonaa dollaria lisätty vain kuudessa kuukaudessa, lähes koko Yhdysvaltain talouden kokoinen, tyhjästä loihtituna. Sitä ei aja kasvu tai innovaatio, vaan sama näkymätön käsi, joka on ollut mukana pandemian ajoista lähtien: helppo raha, sopeuttava politiikka ja kollektiivinen riippuvuus matalakorkoisesta rahoituksesta. Velkarahoituksella rahoitetun vaurauden suurta kokeilua ei ole yksinkertaisesti koskaan purettu. Sen sijaan se on metastasoitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ajat sitten seteli oli kuitti keskuspankissa säilytettävästä kullasta. Siellä oli siis oikeasti saman verran kultaa kuin seteleitä oli laskettu liikkeelle.
Tämä on ollut väärää tietoa. Kultaa ei ole ikinä ollut riittävästi jotta rahaa olisi saman verran.
Asian voi tarkistaa ihan internetistä. Metallien arvo suhteessa vaikkapa oravannahkoihin ei kuitenkaan ole mikään vakio. Alumiinin historia on tässä suhteessa mielenkiintoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina silloin tällöin globaali finanssikone muistuttaa meitä siitä, ettei sitä pyöritä öljy, teknologia tai edes tuottavuus sitä pyörittävät lupaukset. Triljoonat ja taas biljoonat velkakirjat kasattuina toistensa päälle, hatara luottamuksen rakennustelineet, jotka jotenkin vielä pitävät pintansa. Mutta nyt tuo torni on noussut ennätyskorkeuteen: 337,7 biljoonaa dollaria globaalia velkaa niin valtava rakennelma, että jopa maailman luovimmat keskuspankkiirit saattaisivat kamppailla sen halkeamien peittämiseksi ikuisesti.
Se on hämmästyttävä luku 21 biljoonaa dollaria lisätty vain kuudessa kuukaudessa, lähes koko Yhdysvaltain talouden kokoinen, tyhjästä loihtituna. Sitä ei aja kasvu tai innovaatio, vaan sama näkymätön käsi, joka on ollut mukana pandemian ajoista lähtien: helppo raha, sopeuttava politiikka ja kollektiivinen riippuvuus matalakorkoisesta rahoituksesta. Velkarahoituksella rahoitetun vaurauden suurta kokeilua ei ole yksinkertai
Ok. Vaihdetaan raha uusiksi, niin että 21 biljoonaa dollaria onkin nyt 1 dollari. Ei tarvi hämmästellä. Asia ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ajat sitten seteli oli kuitti keskuspankissa säilytettävästä kullasta. Siellä oli siis oikeasti saman verran kultaa kuin seteleitä oli laskettu liikkeelle.
Tämä on ollut väärää tietoa. Kultaa ei ole ikinä ollut riittävästi jotta rahaa olisi saman verran.
Asian voi tarkistaa ihan internetistä. Metallien arvo suhteessa vaikkapa oravannahkoihin ei kuitenkaan ole mikään vakio. Alumiinin historia on tässä suhteessa mielenkiintoinen.
Facepalm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskan senaatin mukaan velan haltijoiden on pysyttävä salassa
Ne, jotka vaativat suurempaa läpinäkyvyyttä demokratian nimissä, tulevat pettymään. Julkinen velka on pääasiassa ulkomaisten sijoittajien hallussa, mutta on mahdotonta tietää, mitkä maat ja missä suhteissa.
Raportti paljastaa myös, että "ulkomailla asuvat" omistavat 81,3 % lyhytaikaisesta velasta arvopapereista, jotka on helppo myydä eteenpäin. Ja juuri tämä huolestuttaa senaattoreita, Ranskan valtiovarainministeriötä ja hallitusta: kansainvälisten sijoittajien luottamuksen menetys aiheuttaisi korkojen välittömän nousun pilviin.
En ole ottanut lainaa joten en ole velkaa.