Miksi en osaa itkeä vaikka isäni kuoli?
Tästä on nyt aikaa reilut 5kk ja kaksi kertaa olen tirauttanut ja sekin oli hautajaisissa. Olen kuten isäni,pidättyväinen ja "järjen ihminen" kuten hän sanoi,eli ilmeisesti en osaa ilmaista tunteitani? Miksi en osaa? Tuntuu että kaikki se suru jne patoutuu nyt sisälleni koska EN VAAN OSAA päästää sitä ulos :(
Kommentit (8)
kuka sanoo, että sun PITÄISI itkeä? Jos sä pärjäät ilman sitäkin eikä sua ahdista, niin miksi pakkoahdistua jostain itkemättömyydestä?? Ihmiset käsittelee asioita eri tavoin eikä itkeminen ole se ainut oikea tapa!
En osaa sanoa.Oma isäni on yhä elossa.Samoin appiukko.Kyllä varmasti itken sitten joskus.
Itku ja suru on,mutta se ei tule ulos! Se vasta rassaakin mieltä,tekisi mieli itkeä mutta kun mitään ei tapahdu.Haluaisin ITKEÄ tämän surun pois,se helpottaisi edes vähän mutta EI,tuntuu että olen tukossa ja lukossa.ap
ahdistelisi sitä itkua odotellessa? Kyllä se itku ja helpotus sieltä jossain vaiheessa tulee, kun antaa sen spontaanisti laueta. Ei se kukkokaan käskien laula...
Totaalinen illan kestävä itku.
Äidin kuoleman jälkeen mennyt nyt kolme vuotta, enkä kykene vielä itkemään.
Olen just tollanen JÄRKI ihminen, itseänikin ärsyttää.
olen työssä vanhainkodissa, jossa kuolema vierailee usein. Vainajien omaisten kanssa on oppinut päästämään kyyneleet silmiin ja itkemään ammattimaisesti eli osoittamaan myötätuntoa päästämättä suurempia tunteita pintaan. Kun sitten oma isoäitini kuoli itkin samoin, pohdin pitkään että onko minusta tullut näin kauhea "virkaitkijä".
Kun sitten läheinen paljon nuorempi ihminen kuoli itkin samassa surussa isoäitinikin.
"--- Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
(Uusi testamentti, Johanneksen ilmestys, luku 21 jae 4.)
Ota hänet vastaan (Petri Laaksonen)
Petri Laaksosen "Ota hänet vastaan"