Onko lapseni outo kun ei halua uutta koulureppua?

meilläkin on ollut pari reppua, joiden on pitänyt kulua puhki, ennen kuin lapsi on suostunut luopumaan. Senkin jälkeen reppu on aina kaiveltu käyttöön, jos jotain kevyempää on pitänyt kantaa.

Mieheni poika, tosin jo nyt 17 v. ei oikeesti halua koskaan mitään! Olen ollut hänen elämässään nyt neljä vuotta. Ei kinua rahaa, tavaraa, vaatetta, mopoa... - ei yhtään mitään.



En sanoisi, että hän on outo, mutta minusta se edelleen tuntuu oudolta, ettei oikeasti halua mitään : )

jos vanha on ollut vielä aivan hyvä ja mieleinen.

Ja miksi pitäisi ostaakaan, jos vanha on vielä ehjä ja siisti?

Mieheni poika, tosin jo nyt 17 v. ei oikeesti halua koskaan mitään! Olen ollut hänen elämässään nyt neljä vuotta. Ei kinua rahaa, tavaraa, vaatetta, mopoa... - ei yhtään mitään. En sanoisi, että hän on outo, mutta minusta se edelleen tuntuu oudolta, ettei oikeasti halua mitään : )

jos kysyy "haluatko ruuan kanssa tomaattia", vastaus on "en mä tartte" (lue: älä turhaan näe vaivaa minun takiani vaikka oikeastaan haluaisin tomaattia). On pikkuhiljaa alkanut oppia jo pois tuosta tavasta, mutta tulee suoraan hänen kotioloistaan.

ekaluokasta neljännen loppuun. Sitten olisin jo väkisin ostanut vähän trendikkäämmän veskan, mutta "onneksi" tänä syksynä halusi jo itsekin uuden. Ja kelpasi ihan hyvän näköinen 20 e reppu Sokokselta. Ei kaikki tahdo kuuta taivaalta. :)

Kolmoselle ja ykköselle menevät. Mielestäni hienoa!

Mieheni poika, tosin jo nyt 17 v. ei oikeesti halua koskaan mitään! Olen ollut hänen elämässään nyt neljä vuotta. Ei kinua rahaa, tavaraa, vaatetta, mopoa... - ei yhtään mitään. En sanoisi, että hän on outo, mutta minusta se edelleen tuntuu oudolta, ettei oikeasti halua mitään : )

jos kysyy "haluatko ruuan kanssa tomaattia", vastaus on "en mä tartte" (lue: älä turhaan näe vaivaa minun takiani vaikka oikeastaan haluaisin tomaattia). On pikkuhiljaa alkanut oppia jo pois tuosta tavasta, mutta tulee suoraan hänen kotioloistaan.

Siis oikeesti, välillä se jopa ärsyttää. Vaatteista monesti saan patistettua ostamaan jotain, kun ei vaan tartte! Mutta toisaalta nuori, eli hänen poikansa, 'pitäisi' minusta haluta välillä jotain... Mutta ehkä tuo niin opittua/geeneissä, että menee noin.

Eivät ole uutta halunneet ja penaalikin on vanha. Uusia kyniä, kumeja, teroitin yms ostettiin. Reput on myös jo pakattu valmiiksi :-) Pojat siis 10 ja 9 vuotiaita

ja tokalle menossa.



Ekaluokalle halusi mennä eskarirepulla (joka oli itse asiassa ekaluokkalaiselle juuri sopivan kokoinen), uusi reppu ostettiin kevätlukukauden aikana. Se on lapsen mielessä siis vielä "uusi", ja onhan se siisti ja hyvä vielä, joten minäkin olen oikein tyytyväinen.

miksi tarvitsisi ostaa uutta?



Meillä pojalla oli eskarissa ja ekalla sama reppu, sitten oli sen verran huonokuntoinen, että äiti halusi hankkia uuden, ko. reppu tosin vielä futisreppuna. Ei ole tullut mieleenkään, pojalle eikä äidille, että nyt kolmannelle ostettaisiin uusi reppu, kun vanha on loistava ja hyvässä kunnossa. Toivottavasti menee vielä monta vuotta. Ja pojalle ei tosiaan tulisi mieleenkään haluta uutta. Tyttö, joka menee ekalle aloittaa uudella repulla, koska eskarissa käytetty meni hajalle, oli sen verran heikkolaatuinen, mutta nyt on hyvälaatuinen (samanlainen kuin veljellä, mutta eri värinen) ja jos häneltä kysyy nyt, aikoo käyttää aikuiseksi asti..

Ei mukulat ole mitään yhtenäistä massaa, jotka kaikki haluaa mahdollisimman paljon (turhaa) tavaraa. Joukossa on myös omilla aivoillaan ajattelevia yksilöitä, kuten poikasi. Olisit ylpeä hänestä. Jos maailmassa olisi enemmän järkeviä lapsia ja tietenkin myös aikuisia, ei planeettamme hukkuisi typerään roinaan.

olisin vain ylpeä fiksusta lapsesta, enkä murehtisi, jos hän ei halua joka typeryyteen mukaan muiden kanssa :) Oma esikoispoikani menee tokalle ja sama reppu on ollut eskarista asti, on tosi hyväkuntoinen. Mieheni on aina ollut melko pihi, järkevissä rajoissa, ja minäkin olen tullut paljon säästäväisemmäksi viime vuosina. Nuorena oli "pakko hemmotella välillä itseään", ja siihenhän kelpasi joku tuolla tavalla mainostettu tuote. Nykyisin voin hemmotella itseäni vaikka varaamalla runsaasti aikaa kirjastossa kiertelyyn, enkä ole yhtään onnettomampi ihminen.

Mun lapselle ostettiin vuosi sitten hyvä reppu, ei ollut ihan halpa ja on kuin uusi edelleen. Lapsi sai itse valita, joten on myös mieluinen reppu. Miksi haluaisi hyvästä repusta luopua?

Jos valita pitää niin mieluummin sitten niin, että joka syksy uusi reppu -rumba on outoa, jos edellinen ehjä ja käyttökelpoinen. Omani ei halua myöskään, kaksi vuotta palvellut reppu aivan iskussa ja tilavuus riittää.

Kuopuksella on viimevuotinen, jonka peri esikoiselta, joka sai sen käytettynä.



Esikoisella on kallis Ticketin reppu, jonka sai viime jouluna joululahjaksi.