onko teillä yhteiset rahat?

mutta nykyinen pankki ei suostunut antamaan yhteistä tiliä kun vaihdoimme pankkia, kun nykyään kuulemma kaikilla on oma tili



rahaa sitten saa siirrellä tililtä toiselle että on aina sillä tilillä rahaa kun laina menee jne



tienaamme suunnilleen saman verran ja rahat ovat nimenomaan yhteisiä



tosi hankala tämä oma tili -systeemi, yhteinen olisi paljon helpompi meille

Meillä on teknisesti ottaen omat tilit, mutta ei omia rahoja vaan olemme yksikkö, jolla on yksi talous.

Helpointa niin. Ei tarvitse laskea eikä siirrellä rahoja minnekään, eikä kummankaan tarvitse toiselta pyytää.

En ymmärrä miten pankki ei antaisi yhteistä tiliä.



On ollut vuosia, joilloin minulla on ollut parempi palkka, ja vuosia, jolloin miehellä on ollut, ja aina sama linja, eli kaikki on yhteistä. Heti naimisiin mennessä minä maksoin miehen opintolainat pois, ja sitten yhteistalous.

alla yhteinen käyttötili, säästötili ja lasten tilit. Mies hoitelee rahaliikenteen ja laskut, minä vaan tienaan ja tuhlaan :)

Yhteiset menot maksetaan suhteessa tuloihin eli se joka tienaa enemmän (ja tämä on vaihdellut, välillä minä, välillä mies) maksaa vastaavasti enemmän.

Mies joutuu tällä hetkellä maksamaan melkein kaikki laskut,mutta ruokakaupassa maksan minä.

olisin jo alussa tipahtanut kärryiltä, jos oltaisiin laskettu rahoja tai makseltu toisille takaisin.. isäni osti minulle auton, ja sekin on miehen nimissä ihan käytännön syistä. kaikki on siis yhteistä.

On! En ymmättä miten perheessä muuten voisi ollakaan. Meillä on teknisesti ottaen omat tilit, mutta ei omia rahoja vaan olemme yksikkö, jolla on yksi talous.

Ei kai se talous ole koko elämä? Mitä kummallista siinä on jos osa, vaikka 30% tuloista on kokonaan omaa? Kyllä sillä lopulla talouden pyörittää.

yhteinen perhe, yhteinen talous



Välillä minä tienaan enemmän, välillä mies

Mies hoitaa asumisen kulut, minä muut.

Kaupassa käy se, joka jaksaa

Isommat hankinnat ja esim. matkat jutellaan yhdessä ja se maksaa, kenellä on rahaa :)

Kummallakin kortit omaan tiliinsä. Nettipankissa kumpikin näkee tunnareillaan perheen kaikki tilit.



Säännölliset laskut menee suoraveloituksina niin, että osa menee multa ja osa mieheltä. Kaupassa maksaa se, joka siellä sattuu käymään tai ummalla sattuu lompakko olemaan lähempänä.



Jos ennen seuraavaa tiliä menee käyttötili lähelle nollaa, niin vapaasti voi siirtää toisen tililtä rahaa. Esim. mä oon nyt maksellu lapsen syysvaatteita jms. niin mies sanoi, että laittoi mun tilille omaltaan rahaa, kun oli menny aika vähäiseksi mun saldo.



Yhteiset rahat. Kumpikin ostaa mitä haluaa ja tarpeelliseksi katsoo. Ollaan samoilla linjoilla siitä, mihin rahaa laitetaan, kumpikaan ei ole kamala tuhlari. Ikinä ei olla rahasta riidelty. Säästäväisesti eletään. Yhdessä päätetään, mihin ylimääräiset säästyneet rahat käytetään.

on yksi yhteinen tili ja sen lisäksi kummallakin omat tilit. Yhteiselle tilille siirretään rahaa suhteessa tuloihin ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot mm. ruoka ja lasten menot. Muu raha on sitten omassa käytössä. Tykkään järjestelystä, koska saan vapaasti ostaa omalta tililtäni mitä huvittaa, eikä tarvitse selitellä kenellekään mitään. Jos haluan ostaa merkkilaukun niin ostan jos on siihen varaa. Jos meillä olisi yhteinen tili, pitäisi pyytää ensin lupa mieheltä ja se olisi aika alentavaa. Hoitovapaiden ajan mies on tosin maksanut kaikki menot.



En koe, että olemme mitenkään vähemmän "yhteinen yksikkö" vaikka meillä on osittain eri rahat. Päinvastoin, koen että näin saamme kumpikin sekä hyödyn että vapauden.

Sitten mies alkoi kitistä rahasta. Luuli että kaikki muut perhenjäsenet kuluttavat HÄNEN rahansa johonkin turhaan (uusperhe, minun lapsiani + yhteisiä.

Kuuntelin sitä vähän aikaa ja sitten alettiin maksaa täysin puoliksi omien lasten kulut, vuokra, minä maksoin omieni kulut. Jostain kumman syystä miehelle jäi vielä vähemmän käyttörahaa itselleen vaikka kuinka laski uudelleen ja uudelleen, ja minulle enemmän. Mutta en suostu enää palaamaan vanhaan systeemiin sen kitinän jälkeen. Yritin nimittäin selittää että miehelle aika kauan että hänelle jää enemmän minun systeemilläni mutta ei uskonut. Tollo.

oltiin jo keski-ikäisiä yhteen mennessämme, niin ei tuntunut luontevalta jakaa tiliänsä kenenkään kanssa, koko ikämme kun olemme hoitaneet omat raha-asiamme. Eipä tuosta riitaa ole tullut, molemmat maksavat omat laskunsa ja menonsa, lasten menot se, jolla rahaa sattuu olemaan enemmän.

Se maksaa jolla on tilillä rahaa tai se, kumpi ehtii ensiksi.

Meillä on omat tilit ja niiden lisäksi yksi yhteinen tili, jonne kummatkin pistävät kuukausittaisen tietyn summan. Siitä maksetaan sitten asuntolainat yms yhteiset menot.



Se mitä toinen tekee itse ansaitsemillaan rahoilla on hänen oma asiansa - olettaen toki, että perheen yhteinen talous pyörii tuolla yhteisen tilin osuudella hyvin.

kaikki menee mikä tulee, tavalla tai toisella. Jos ei mene elämiseen, menee yhteisestä päätöksestä säätöön tai ostetaan jotain, kuten just eilen uusi ruokapöytä.



Meillä on jo muodostunut tietty logiikka vakituisten maksujen suhteen miten hoidetaan, laina menee miehen palkkapäivänä hänen tililtään ja esim. päivähoitomaksu ja lasten harrastusmaksut mun tililtä. Ei siis pidetä näistä kirjaa kuka maksoi mitäkin, vaan nuo on ihan eräpäivien sanelemia juttuja ja siirrellään tililtä toiselle rahaa jos tarvis vaatii.

kaikki menee mikä tulee, tavalla tai toisella. Jos ei mene elämiseen, menee yhteisestä päätöksestä säätöön tai ostetaan jotain, kuten just eilen uusi ruokapöytä.



Meillä on jo muodostunut tietty logiikka vakituisten maksujen suhteen miten hoidetaan, laina menee miehen palkkapäivänä hänen tililtään ja esim. päivähoitomaksu ja lasten harrastusmaksut mun tililtä. Ei siis pidetä näistä kirjaa kuka maksoi mitäkin, vaan nuo on ihan eräpäivien sanelemia juttuja ja siirrellään tililtä toiselle rahaa jos tarvis vaatii.

Meille menee niin, että mies (joka tienaa rutkasti enemmän) maksaa lähes kaikki laskut. Ei tulisi mitään, jos pitäisi laittaa laskut puoliksi, omat tuloni ovat aina olleet sen verran paljon pienemmät. Joten sen osalta asiat ovat hyvin.



Mutta ärsyttää, kun ne rahat mitä laskujen jälkeen jää, jäävät miehen omalle tilille ja ne mies käyttää miten lystää. Ostaa siis toki ruokaa ja bensaa jne. mutta luulen, että iso osa menee myös omiin harrastuksiin jne. Se minua kismittää, varsinkin nyt, kun omat tuloni ovat minimaaliset, ja minulta on aina rahat loppu, niin ettei voi jakaa niitä omia jäljelle jääviä ylimääräisiä rahoja. Joudun sitten ruinaamaan, että antaa mulle rahaa, kun pitää käydä kaupassa tai ostaa lapsille vaatteita jne. Minä ehtisin hyvin ostaa kaikki lasten vaatteet jne. mutta joudun aina pyytämään joko rahaa tai raahaamaan miehen kauppaan maksumieheksi. Mua sylettää tää raha-tilanne ihan suunnattomasti ja ärsyynnyn tästä aina, kun tulee puhetta. Meillä siis riidellään aika säännöllisesti raha-asioista. Ärsyttävää!!!

Maksamme vuokran puoliksi ja maksuja sen mukaan kummalla on rahaa (eli tällähetkellä suurimman osan maksuista maksaa puolisoni, koska olen kotihoidontuella). Rahaa siirrellään toistemme tileille tarpeen mukaan.