Sijoituskirjailija Hämäläinen:"Jos rahkapurkki on korttelin toisessa päässä kymmenen senttiä halvempi kuin lähimmässä kaupassa, niin

Hänen aikansa tai vaivansa eivät siis ole minkään arvoisia.

Minäkin teen noin kun on aikaa. En laske jokaista minuuttiani euroissa. 

Vierailija kirjoitti:

Hänen aikansa tai vaivansa eivät siis ole minkään arvoisia.

Sijoittaja tienaa joka hetki vaikka käyttäisi aikaansa vessassa istumiseen. Ei tuollaisen tulot ole kiinni mistään aktiivisesta suorituksesta kuten liki kaikessa muussa työnteossa tai yrittämisessä vaan tehdään sijoituspäätös ja sitten tulee rahaa (toivottavasti).

Tavis tehdastyöläinen taas joutuu laskemaan vapaa-aikaansa ja kauanko siinä kannattaa käyttää kaupassakäyntiin vs. saavutettu säästö. Eli ihan eri tilanne kun aika on paljon tarkemmin kortilla. 

Fiksu kaveri. 

Nuukuus vie pitkälle.

IKEAn perustaja Ingvar Kampradin tunnettu nuukuus ilmeni hänen elämäntyylissään, esimerkiksi siinä, että hän ajoi aina vanhalla autolla ja pyrki tekemään mahdollisimman edullisia ratkaisuja. Hän esimerkiksi käytti lentokoneen sijaan junaa ja teki lomamatkansa vanhalla autolla veropakolaisena ollessaan Sveitsissä. Kampradin säästäväisyys oli eräänlainen periaate, jota hän kehitti ja josta hän teki myös yrityksensä kulmakiven. 

Esimerkkejä Kampradin nuukuudesta: 

Hän ei koskaan suosinut kalliita tai ylellisiä kulkuvälineitä, vaan ajoi vanhalla autolla.

Hän teki lomamatkansa veropakolaisena ollessaan Sveitsistä Ruotsiin vanhalla autolla.

Hänen yrityksensä perustui säästäväisyyden periaatteisiin, joista se on tunnettu.

Nuukuuden taustaa: 

Kamprad kasvoi maaseudulla, mikä vaikutti hänen säästäväiseen elämäntapaansa.

Hänelle nuukuus ei ollut niinkään niukkuutta, vaan kyse oli siitä, että hän ei käyttänyt rahaa tarpeettomasti, ja tämä filosofia näkyi myös Ikean toiminnassa.

Vierailija kirjoitti:

Fiksu kaveri. 

Nuukuus vie pitkälle.

IKEAn perustaja Ingvar Kampradin tunnettu nuukuus ilmeni hänen elämäntyylissään, esimerkiksi siinä, että hän ajoi aina vanhalla autolla ja pyrki tekemään mahdollisimman edullisia ratkaisuja. Hän esimerkiksi käytti lentokoneen sijaan junaa ja teki lomamatkansa vanhalla autolla veropakolaisena ollessaan Sveitsissä. Kampradin säästäväisyys oli eräänlainen periaate, jota hän kehitti ja josta hän teki myös yrityksensä kulmakiven. 

Esimerkkejä Kampradin nuukuudesta: 

Hän ei koskaan suosinut kalliita tai ylellisiä kulkuvälineitä, vaan ajoi vanhalla autolla.

Hän teki lomamatkansa veropakolaisena ollessaan Sveitsistä Ruotsiin vanhalla autolla.

Hänen yrityksensä perustui säästäväisyyden periaatteisiin, joista se on tunnettu.

Nuukuuden taustaa: 

Kamprad kasvoi maaseudulla, mikä vaikutti hänen säästäväi

 ----Ja tänä päivänä nauravat perilliset partoihinsa. Matkusteelevat yksityiskoneella ja elävät leveällä pörssillä. 

Mikä järki on siinä, että kurjistaa elämäänsä saadakseen enemmän rahaa säästöön? Säästän kyllä itsekin joka kuukausi rahastoihin, mutta jätän rahaa myös käytettäväksi ja elämästä nauttimiseen. Koskaan ei tiedä, miten elämässä käy. Onko se sitten mukavaa, jos sairastuu vakavasti ja tilillä on paljon rahaa säästössä eläkepäiviä varten?

Hämäläinen on snobiköyhäilijä.  Tuommoinen 10 c alennuksen metsästys on hänelle hauska harrastus ja saahan siinä liikuntaa, jos kävelee korttelin päähän.  Minäkin ajattelen kauppareissua usein hyötyliikunnan kannalta.

Mutta tuo 10 c halvemman rahkapurkin osto ei rikastuta ketään, ei vaikka kertoisi säästön sadalla.  Ennen puhuttiiin pörssikeinottelijoista, jotka sijoittavat eli ostavat, kun saa halvalla ja myyvät kun hinta on noussut riiittävästi. Sijoittaminen on spekulointia ja riskialtista.  Siihen tunnetusti liittyy vilppiä, kähmintää, sisäpiiritietoja, jääviysongelmia. 

Mutta tämä on nykyaikaa: vauvoille avataan arvo-osuus- tai osakesäästötili, koska yhteiskunta (hallitus etunenässä) kannattaa pääomasijoittamista ja siiiä seuraavaa pörssikeinottelua. Ennen arvostettiin säästämistä ja nuukaa elintapaa; "ei ne suuret tulot vaan pienet menot".

Mä olen jpo 68 v, ja vasta nyt tajusin, ettei mun kannata hillota kaappien ja varastojen kätköissä säästeltyjä ns. parempia tavaroita.  Olen oppinut nuukailun vanhemmiltani, jotka olivat pula-ajan ihmisiä. Heille oli tärkeää laittaa talteen kaikki, näennäisesti tarpeetonkin. Ja kaikki käytettiin hamaan katkeraan loppuun saakka, kun vaatteista ja kengistä ei enää kursimallakaan saanut pitokelpoisia. Uutta, valmiiksi tehtyä/ostettua, ei otettu käyttöön ennen kuin pakon edessä.

Pisti silmään se miten paljon artikkelissa puhutaan miten paljon mikäkin hankinta on maksanut. Älykello,kengät jne. Joku outo fiksaatio rahaan hänellä näyttää olevan. 

Vierailija kirjoitti:

Fiksu kaveri. 

Nuukuus vie pitkälle.

IKEAn perustaja Ingvar Kampradin tunnettu nuukuus ilmeni hänen elämäntyylissään, esimerkiksi siinä, että hän ajoi aina vanhalla autolla ja pyrki tekemään mahdollisimman edullisia ratkaisuja. Hän esimerkiksi käytti lentokoneen sijaan junaa ja teki lomamatkansa vanhalla autolla veropakolaisena ollessaan Sveitsissä. Kampradin säästäväisyys oli eräänlainen periaate, jota hän kehitti ja josta hän teki myös yrityksensä kulmakiven. 

Esimerkkejä Kampradin nuukuudesta: 

Hän ei koskaan suosinut kalliita tai ylellisiä kulkuvälineitä, vaan ajoi vanhalla autolla.

Hän teki lomamatkansa veropakolaisena ollessaan Sveitsistä Ruotsiin vanhalla autolla.

Hänen yrityksensä perustui säästäväisyyden periaatteisiin, joista se on tunnettu.

Nuukuuden taustaa: 

Kamprad kasvoi maaseudulla, mikä vaikutti hänen säästäväi

Veropakolaisuus taisi olla hänen suurin "nuukuutensa". Ihan mitättömiä ja merkityksettömiä nuo muut jutut sen rinnalla.

Tuo nyt on samanlaista elämästä vieraantunutta säästämistä kuin Aaltolan säästövinkki ostaa kuohuviiniä shamppanjan sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo nyt on samanlaista elämästä vieraantunutta säästämistä kuin Aaltolan säästövinkki ostaa kuohuviiniä shamppanjan sijasta.

Juu varmasti elää sellaisessa harhassa, että kuka tahansa voi rikastua nuukailemalla ja säästämällä 10c rahkapurkista. Kun ei tuolla oikeasti ole mitään merkitystä, eikä sosiaalituilla elävä pääse mitenkään rikastumaan, kun kaikesta säästäväisyydestä ja yrittämisestä rangaistaan. 

Teet tulosta, kun onnistut sijoituksissasi, joku 0.10€ säästön kyttäily on sairasta. Saatan tienata kun istun päivällisellä viettämässä aikaa, eikä se näy eikä tunnu missään.

mitä sen jälkeen pitää tehdä kun käyttäytynyt nihilistimäisesti ja säästänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen aikansa tai vaivansa eivät siis ole minkään arvoisia.

Sijoittaja tienaa joka hetki vaikka käyttäisi aikaansa vessassa istumiseen. Ei tuollaisen tulot ole kiinni mistään aktiivisesta suorituksesta kuten liki kaikessa muussa työnteossa tai yrittämisessä vaan tehdään sijoituspäätös ja sitten tulee rahaa (toivottavasti).

Tavis tehdastyöläinen taas joutuu laskemaan vapaa-aikaansa ja kauanko siinä kannattaa käyttää kaupassakäyntiin vs. saavutettu säästö. Eli ihan eri tilanne kun aika on paljon tarkemmin kortilla. 

Miten tehdastyöläinen pitää kunnosta huoltaan? Kaveri yhdistää kävelyn ja rahan säästön, tehdastyöläinen optimoi kalsarikänniin käytetyn ajan, aika suuri ero.

Vierailija kirjoitti:

mitä sen jälkeen pitää tehdä kun käyttäytynyt nihilistimäisesti ja säästänyt?

Myhäillään tyytyväisenä ja säästetään lisää.

Vierailija kirjoitti:

Tuo nyt on samanlaista elämästä vieraantunutta säästämistä kuin Aaltolan säästövinkki ostaa kuohuviiniä shamppanjan sijasta.

Minusta tuo oli hyvä säästövinkki. Toki vielä parempi on olla juomatta alkoholia ollenkaan.